Entä jos commonsit eivät olisikaan vain “vaihtoehto”? Hilary Wainwright tutkii artikkelissaan Unleashing the creativity of labour Stuttgartissa avautunutta ikkunaa uuteen yhteiskunnalliseen muutosrintamaan. Wainwrightin kuvauksessa hallintokoneisto palvelisi uusien commonsien ja ekologisen talouden toteutumista.
Wainwrightin artikkeli käsittelee siirtymää luovaan ja ekologiseen talouteen, mutta poikkeuksena visioivista katsauksista, se ei keskustele siitä, mitä pitäisi tapahtua. Se kertoo, mitä jo tapahtuu. Stuttgartissa erilaiset uudet ja vanhat “edistykselliset” poliittiset voimat ovat löytäneet toisensa ja muodostaneet laaja-alaisen liittouman ottaakseen haltuunsa alueellisen kehityksen.
Wainwrightin mukaan Stuttgartin rintamaan kuuluu niin perinteisempiä kuin uudempiakin yhteiskunnallisia voimia. Osa tavoittelee valtaa virallisissa päätöksentekoelimissä, osa rakentaa suoraan uutta tuotantoa ja elämisen tilaa vertaistuotannon keinoin.
Vasemmistolaisten, vihreiden ja “vaihtoehtoisten” voimien lisäksi liittoumaan kuuluu yhteiskunnallisia yrittäjiä ja hakkereita sekä vapaan tiedon ja kulttuurin aktiivisia tehtailijoita. Eri liikkeet ovat löytäneet riittävän yhteisen näkökulman haastaakseen vakiintuneen vallan uutta luovalla ja aloitteellisella otteella.
Esimerkiksi radikaalit ay-aktivistit ovat irtautuneet perinteisistä ay-liikkeen täystyöllisyysvaatimuksista ja alkaneet vaatia työn jakamista sekä tuotannon valjastamista palvelemaan ekologista rakennemuutosta. Stuttgartin alue on aiemmin tullut tunnetuksi työnantajien ja työläisten “yhteishallinnosta”, mutta se on tarkoittanut lähinnä yhteistä kriisihoitoa, jossa työväen etujärjestöt ovat osallistuneet palkkamalttiin ja työajan pidennyksiin.
Samalla kun työväen itsehallinnolliset vaatimukset ovat radikalisoituneet Stuttgartissa, on alettu vaatia myös yksityistettyjen kunnallisten palvelujen muuttamista takaisin julkisiksi – missä on myös osin onnistuttu. Myös osuustoiminta on virkistynyt, sosiaalikeskukset pitävät yllä vapaata ja yhteisöllistä kaupunkitilaa. Avoimen koodin ja vapaan tiedon kulttuuri on nosteessa.
Mikäli Wainwrightin kuvaus ei ole liioiteltu, Stuttgartissa on kehittymässä yhteiskunnallisten voimien rintama, joka sisältää yhtä aikaa sekä uusien commonsien ja ekologisen elämänmuodon rakentamista “alhaalta” että tätä myötäilevän institutionaalisen tilan avaamista “ylhäältä”. Konkreettisten commonsien ja avoimen innovaation kokeilujen lisäksi kysymys on julkista valtaa ja ammattiliittojen autonomiaa koskevista haasteista. Stuttgartista on tulossa jonkinlainen Linz 2.0. Ei ole nimittäin kauaa siitä kun itävaltalainen Linz julistautui avointen commonsien alueeksi (http://opencommons.public1.linz.at/) tarkoittaen tällä kuitenkin lähinnä avointa tietoa koskevan arkkitehtuurin rakentamista ilman kummempaa sosiaalista ulottuvuutta.
Jos Stuttgartin prosessi etenee, kyseessä voi olla ensimmäinen sellainen laaja-alainen alueellinen haaste yhteiskunnallisten valtasuhteiden muuttamiseksi, missä on toimijoita ruohonjuuritasolta ammatillisiin liittoihin ja puoluepoliittisiin päättäjiin. Tuloksena voi olla jotain sellaista, mitä Michel Bauwens on pyrkinyt kuvaamaan kumppanuusvaltion käsitteellä. Ehkäpä juuri tämän vuoksi Bauwensin luotsaama P2P Foundation valitsikin Wainwrightin kirjoituksen “vuoden artikkeliksi”.
Asiaa kannattaa pohtia Suomessakin. Radikaali näkökulma commonseihin haastaa valtiovallan juuria myöten, mutta muutosprosessien aikaansaamiseksi on ehkä välttämätöntä rakentaa “epäpyhää allianssia” eri tasojen välillä. Tarvitaan ehkä myös commonseja mahdollistavia ja niitä suojaavia institutionaalisia muutoksia, kuten työajan lyhentämistä sekä perustulon ja yhteisöllisten kaupunki- ja toimitilojen kaltaisia uusia palveluja.
Toisaalta mikäli Stuttgartin prosessi lässähtää, niin siitäkin on vedettävä johtopäätökset. Verkostomainen yhteistoiminta eri tason yhteiskunnallisten toimijoiden välillä voi olla liian helppo unelma.
Jukka Peltokoski
Lue koko artikkeli:
Hilary Wainwright: Unleashing the creativity of labour, Transnational Institute 27.9.2012.
Artikkelista on myös lyhennelmä Commons.fin Diigo-ryhmässä.