Maaseudun tulevaisuus

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_original”,”fid”:”1026″,”attributes”:{”alt”:”Meirän pelto -logo”,”class”:”media-image”,”height”:”200″,”style”:”width: 210px; height: 200px; margin: 5px; float: right;”,”typeof”:”foaf:Image”,”width”:”210″}}]]Tamperelainen osuuskunta Meirän pelto ei ole urbaania hypistelyä.

Meirän pellon toiminta-ajatus on yksinkertainen: osuuskunta vuokraa pellon ja palkkaa puutarhurin hoitamaan sitä. Myös jäsenet laittavat sormensa multaan.

Maata Meirän pelto on löytänyt Tampereen naapurikunnasta. Paikan lähelle pääsee kätevästi julkisilla. Satoa aiotaan jakaa osuuskuntalaisille viikoittain.

Erona urbaaniin sissiviljelyyn on se, että pellolta halutaan kunnon sato. Mukana suunnittelussa onkin alusta asti ollut ammattilainen.

”Ollaan koko ajan pystytty miettimään todellisia edellytyksiä ja tarpeita, sitä, että satoa todella tulee”, luomuviljelijä Jonna Kumpulainen tähdentää.

Kiinnostuneita löytyi nopeasti

”Jo ensimmäiseen tapaamiseen tuli 50 ihmistä”, kertoo hankkeen alulle pannut Rebecca Koskenniemi.

Meirän Pelto on myös yhteisöhanke, joka huokean ruuan lisäksi tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden opiskella yhdessä luomuviljelyä, tutustua maaseutuun ja kehittää periaatteessa mitä tahansa toimintaa.

Samalla mukana olijoille on avautunut aivan uusi näköala maaseudun tulevaisuuteen.

”Maalla hankkeesta on oltu kiinnostuneita ja mielissään”, kertoo Kumpulainen ja jatkaa, että ammattitaitoisia luomuviljelijöitä valmistuu jatkuvasti, mutta heillä ei ole peltoja. Maanviljelijäksi ei nykyään ryhdytä isien jalanjäljillä.

Meirän pellon toimintamalli elvyttää maaseutua samalla, kun se tarjoaa kaupunkilaisille puhdasta ruokaa ja yhteisöllistä tekemistä.

”Maalla on infrastruktuuria. Vain tekijöitä tarvitaan”, itsekin luomuviljelijäksi opiskeleva Koskenniemi sanoo.

_______________

Tasa-arvoa & valistusta

Nykymuotoisen osuustoiminnan esikuvana pidetään englantilaista vuonna 1844 aloittanutta “Rochdalen pioneerien” osuuskauppaa. Sen perusti joukko tuotannon koneellistamisen takia työttömäksi jääneitä kankureita.

Rochdalen pioneerit muotoilivat osuustoiminnalle periaatteet, joita noudatetaan yhä: ääni per jäsen, liikevoiton jakaminen jäsenille ja sivistystyö.

Jäsenvaltaiset osuuskaupat tarjosivat ostettaviksi väärentämättömiä ja laadukkaita tuotteita aikana, jona ei ollut harvinaista, että kauppiaat väärensivät tuotteita esimerkiksi jatkamalla jauhoja tai säätämällä puntareita. Osuuskaupan tekemä voitto jaettiin takaisin asiakkaille.

Myös nykyiset ruokaosuuskunnat luomupiireistä viime aikoina syntyneisiin pelto-osuuskuntiin vastaavat kuluttajien tarpeeseen saada erityisiä tuotteita huokeaan hintaan.

Kapitalistisesta kulutusyhteiskunnasta ulospääsyä etsivä väki perustaa nyt osuuskuntia palvelemaan vaihtoehtoisia kulutustarpeita ja sivistyksellisiä visioita.

_______________

Jukka Peltokoski

Artikkeli on julkaistu aiemmin Voiman numerossa 5/2012 ja Fifissä osoitteessa http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2012/numero-5/maaseudun-tulevaisuus.

Kuva: http://meiranpelto.fi

Mainokset

2 comments

  1. Tämä "Meirän Pelto" konsepti onkin loistava kaikessa yksinkertaisuudessaan. Peltoja on jäänyt liikaa käyttämättä, mutta tämän osuuskunnan toiminta on todella pistänyt tamperelaisten sormet likaiseksi. Se olikin todella yllättävää kuinka helposti kiinnostuneita löytyi ympäri tampereen maan. Hyvää onnea projektille! Toivoo Seppo.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s