Solidaarisuustalouden arvot

Suomen solidaarisuustalousverkosto esitti ensimmäisen luonnoksen manifestistaan Suomen sosiaalifoorumissa vuonna 2013. Manifesti määrittelee arvot, joita solidaarisuustalouden toimijat pyrkivät toteuttamaan toiminnassaan.

Solidaarisuustalouden manifesti julkaistaan tässä sarjana. Lue myös:

Suomen Solidaarisuustalousverkosto edistää seuraavia arvoja:

Ekologinen kestävyys

Kaikki solidaarisuustalousarvot ovat sekä ihmisten välisiä että ihmisten ja muun luonnon välisiä. Solidaarisuustaloudessa toiminta kunnioittaa luonnon kantokyvyn rajoja ja luonnon monimuotoisuutta. Tavoitteenamme on jättää elinvoimainen maapallo myös tuleville sukupolville, joten pyrimme vähentämään ympäristövaikutuksia.

Moninaisuus

Solidaarisuustaloudessa  on monia tapoja vastata tarpeisiin; eri tyylein ja perustuen erilaisiin ajattelutapoihin. Työskentelemme yksin ja ryhmissä. Teemme ja saamme asioita ja palveluja luontaisetuja vastaan, aikapankissa tai palkalla.

Autonomia  

Samaan tarpeeseen voi vastata monella eri tavalla ja solidaarisuustaloudessa kunnioitetaan eri ryhmien itsenäistä toimintaa, jotka pohjautuvat eri kokemuksiin, havaintoihin ja perinteisiin. Solidaarisuustaloudessa keskustelevat esimerkiksi vegaaniravintola ja luomuliharavintola, koroton ja kestävää taloutta rahoittava pankkitoiminta. Solidaarisuustalouteen kuuluva kokeilu pohjautuu autonomiaan, eri ryhmien itsenäiseen ja omanlaiseensa ymmärrykseen siitä, miten voidaan kehittää valtavirrasta poikkeavaa toimintaa nykyaikana.

Yhteistyö

Solidaarisuustaloudessa  uskomme yhteistyöhön. Irtisanoudumme liiallisesta kilpailusta ja  kaikenlaisesta hyväksikäytöstä kulttuurissamme. Toivomme yhteisesti rakennettua yhteiskuntamallia, joka perustuu harmoniseen kehitykseen ja oikeudenmukaisiin taloudellisiin suhteisiin. Kannatamme yhteistyön  etiikkaa, joka tukee ihmisten ja organisaatioiden välistä oppimista ja osallistavaa työtä; yhteistä päätöksentekoa sekä vastuiden ja  velvollisuuksien jakamista. Yhteistyöprosessit toteutuvat yleensä  verkostoina, joissa eletään näiden arvojen mukaisesti niitä rikastaen. Yhteistyön prosessien tulee ulottua maantieteellisesti kaikille tasoille: paikalliselle, alueelliselle, valtiolliselle, kansainväliselle ja globaalille.
Solidaarisuustalousverkosto toimii yhteistyössä uutta taloutta hahmottelevien toimijoiden, kuten esimerkiksi itävaltalaisen Vivir Bien -kartan luojien  kanssa.

Jaettu valta (päätöksenteko, resurssit)

Jokaisella on oikeus päästä käsiksi yhteiskunnallisiin mahdollisuuksiin ja hankkia resursseja. Jokaisella on oikeus osallistua työn suunnitteluun. Työntekijöiden ja kansalaisyhteiskunnan on osallistuttava tuotantovälineiden omistukseen ja päätöksentekoon. Omistukseen ja  päätöksentekoon liittyy täten myös hyöty, valta, vastuunotto ja  asiantuntemus, jota on oltava halukas ja valmis ottamaan vastaan.

Tasavertaisuus

Tasavertaisuudella tarkoitamme solidaarisuustalouden tasavertaisia mahdollisuuksia  harjoittaa taloudellista toimintaa, oikeutta osallistua. Tasavertaisuuden  saavuttamiseksi on oltava mahdollisuus hankkia tietoa, minkä läpinäkyvyys mahdollistaa. Resurssit ovat tasavertaisesti  saatavilla, kun ne erotetaan vapaasta spekulaatiosta ja niitä arvostetaan sekä jaetaan oikeudenmukaisesti. Solidaarisuustalous on järjestetty  ratkaisemaan tasaveroisuuden ja oikeuden puutteet.

Laadukas työ

Solidaarisuustalous kehittää työn inhimillisyyttä. Työn myötä  toteutuva mahdollisuuksien ja kykyjen kehittyminen on eräs inhimillisen  kasvun avaimista. Ihmiset itse ovat solidaarisen talouden päähenkilöitä. Toisaalta työmme kautta kykymme palvelevat muiden ihmisten tarpeita. Kun  työtä käsitellään, muistetaan kaikki inhimillisen  toiminnan muodot, kuten kotityö ja hoiva tai huolenpito.  Solidaarisuustaloudessa nähdään työ ja työsuhde erillään toisistaan –  jälkimmäinen viittaa yksinomaan sopimuksen juridiseen muotoon.  Solidaarisuustaloudessa pyritään työn uudelleen määrittelemiseen mm.  työosuuskuntien, aikapankkien tai luontaistalouden kautta.

Voitto ei ole tarkoitus

Solidaarisuustalouden  tavoite on ihmisten kokonaisvaltainen, yhteisöllinen ja yksilöllinen  kehitys. Apuvälineinä ovat taloustoiminnan tehokas hallinta, toiminta joka on taloudellisesti kannattavaa ja kestävää, ja jossa voitot  investoidaan uudelleen toiminnan kehittämiseen tai jaetaan eteenpäin.  Voiton edelleen jakaminen tarkoittaa, että tuotto käytetään palvelemaan koko yhteiskuntaa eikä yksityisen pääoman kertymistä. Tästä seuraa kokonaisvaltaista hyötyä.

Ympäröivän yhteiskunnan toimintaan osallistuminen

Solidaarisuustalous on erottamaton osa yhteiskuntaa eikä voi kehittyä siitä erillisenä.  Solidaarisuustalouden toimijat sitoutuvat osallistumaan paikalliseen ja  yhteisölliseen kestävään kehitykseen. Tämä on prosessi, joka voi  johtaa eriarvoistumista, vallan keskittymistä ja syrjäyttämistä tuottavien rakenteiden muuttamiseen.
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s