Suomen solidaarisuustalousverkosto esitti ensimmäisen luonnoksen manifestistaan Suomen sosiaalifoorumissa vuonna 2013. Manifesti määrittelee arvot, joita solidaarisuustalouden toimijat pyrkivät toteuttamaan toiminnassaan. Manifestin mukaan Suomen solidaarisuustalousverkosto edistää seuraavia arvoja.
Ekologinen kestävyys
Kaikki solidaarisuustalousarvot ovat sekä ihmisten välisiä että ihmisten ja muun luonnon välisiä. Solidaarisuustaloudessa toiminta kunnioittaa luonnon kantokyvyn rajoja ja luonnon monimuotoisuutta. Tavoitteenamme on jättää elinvoimainen maapallo myös tuleville sukupolville, joten pyrimme vähentämään ympäristövaikutuksia.
Moninaisuus
Solidaarisuustaloudessa on monia tapoja vastata tarpeisiin; eri tyylein ja perustuen erilaisiin ajattelutapoihin. Työskentelemme yksin ja ryhmissä. Teemme ja saamme asioita ja palveluja luontaisetuja vastaan, aikapankissa tai palkalla.
Autonomia
Samaan tarpeeseen voi vastata monella eri tavalla ja solidaarisuustaloudessa kunnioitetaan eri ryhmien itsenäistä toimintaa, jotka pohjautuvat eri kokemuksiin, havaintoihin ja perinteisiin. Solidaarisuustaloudessa keskustelevat esimerkiksi vegaaniravintola ja luomuliharavintola, koroton ja kestävää taloutta rahoittava pankkitoiminta. Solidaarisuustalouteen kuuluva kokeilu pohjautuu autonomiaan, eri ryhmien itsenäiseen ja omanlaiseensa ymmärrykseen siitä, miten voidaan kehittää valtavirrasta poikkeavaa toimintaa nykyaikana.
Yhteistyö
Solidaarisuustaloudessa uskomme yhteistyöhön. Irtisanoudumme liiallisesta kilpailusta ja kaikenlaisesta hyväksikäytöstä kulttuurissamme. Toivomme yhteisesti rakennettua yhteiskuntamallia, joka perustuu harmoniseen kehitykseen ja oikeudenmukaisiin taloudellisiin suhteisiin. Kannatamme yhteistyön etiikkaa, joka tukee ihmisten ja organisaatioiden välistä oppimista ja osallistavaa työtä; yhteistä päätöksentekoa sekä vastuiden ja velvollisuuksien jakamista. Yhteistyöprosessit toteutuvat yleensä verkostoina, joissa eletään näiden arvojen mukaisesti niitä rikastaen. Yhteistyön prosessien tulee ulottua maantieteellisesti kaikille tasoille: paikalliselle, alueelliselle, valtiolliselle, kansainväliselle ja globaalille.
Solidaarisuustalousverkosto toimii yhteistyössä uutta taloutta hahmottelevien toimijoiden, kuten esimerkiksi itävaltalaisen Vivir Bien -kartan luojien kanssa.
Jaettu valta (päätöksenteko, resurssit)
Jokaisella on oikeus päästä käsiksi yhteiskunnallisiin mahdollisuuksiin ja hankkia resursseja. Jokaisella on oikeus osallistua työn suunnitteluun. Työntekijöiden ja kansalaisyhteiskunnan on osallistuttava tuotantovälineiden omistukseen ja päätöksentekoon. Omistukseen ja päätöksentekoon liittyy täten myös hyöty, valta, vastuunotto ja asiantuntemus, jota on oltava halukas ja valmis ottamaan vastaan.
Tasavertaisuus
Tasavertaisuudella tarkoitamme solidaarisuustalouden tasavertaisia mahdollisuuksia harjoittaa taloudellista toimintaa, oikeutta osallistua. Tasavertaisuuden saavuttamiseksi on oltava mahdollisuus hankkia tietoa, minkä läpinäkyvyys mahdollistaa. Resurssit ovat tasavertaisesti saatavilla, kun ne erotetaan vapaasta spekulaatiosta ja niitä arvostetaan sekä jaetaan oikeudenmukaisesti. Solidaarisuustalous on järjestetty ratkaisemaan tasaveroisuuden ja oikeuden puutteet.
Laadukas työ
Solidaarisuustalous kehittää työn inhimillisyyttä. Työn myötä toteutuva mahdollisuuksien ja kykyjen kehittyminen on eräs inhimillisen kasvun avaimista. Ihmiset itse ovat solidaarisen talouden päähenkilöitä. Toisaalta työmme kautta kykymme palvelevat muiden ihmisten tarpeita. Kun työtä käsitellään, muistetaan kaikki inhimillisen toiminnan muodot, kuten kotityö ja hoiva tai huolenpito. Solidaarisuustaloudessa nähdään työ ja työsuhde erillään toisistaan – jälkimmäinen viittaa yksinomaan sopimuksen juridiseen muotoon. Solidaarisuustaloudessa pyritään työn uudelleen määrittelemiseen mm. työosuuskuntien, aikapankkien tai luontaistalouden kautta.
oitto ei ole tarkoitus
Solidaarisuustalouden tavoite on ihmisten kokonaisvaltainen, yhteisöllinen ja yksilöllinen kehitys. Apuvälineinä ovat taloustoiminnan tehokas hallinta, toiminta joka on taloudellisesti kannattavaa ja kestävää, ja jossa voitot investoidaan uudelleen toiminnan kehittämiseen tai jaetaan eteenpäin. Voiton edelleen jakaminen tarkoittaa, että tuotto käytetään palvelemaan koko yhteiskuntaa eikä yksityisen pääoman kertymistä. Tästä seuraa kokonaisvaltaista hyötyä.
Ympäröivän yhteiskunnan toimintaan osallistuminen
Solidaarisuustalous on erottamaton osa yhteiskuntaa eikä voi kehittyä siitä erillisenä. Solidaarisuustalouden toimijat sitoutuvat osallistumaan paikalliseen ja yhteisölliseen kestävään kehitykseen. Tämä on prosessi, joka voi johtaa eriarvoistumista, vallan keskittymistä ja syrjäyttämistä tuottavien rakenteiden muuttamiseen.
Lue myös manifestin muut osat:
Commons.fi 