Aikapankki vapauttaa aikaa

Stadin aikapankki tunnettiin aiemmin nimellä Kumpulan vaihtopiiri. Se perustettiin lokakuussa 2009. Sittemmin aikapankkiin on liittynyt 3000 jäsentä, joista noin 1000 on tehnyt myös vaihtoja. 42 aikapankkia on perustettu eri puolille Suomea. 
Aikapankissa jäsenet vaihtavat keskenään palveluja ajan toimiessa vaihdon yksikkönä. Tunnin mittainen suoritus mitä tahansa palvelua vastaa aikapankissa tiettyä aikavaluutan määrää – Stadin aikapankissa yhtä ”tovia”. Perustamisensa jälkeen Stadin aikapankissa on vaihdettu noin 13 000 tovia.
Uudet suomalaiset aikapankit toimivat internet-pohjaisesti osana Etelä-Afrikassa kehitettyä kansainvälistä Community Exchange Systems (CES) -verkostoa. Aikapankit ovat itsessään paikallisia, mutta maailmanlaajuisesti yhteydessä toisiinsa yhteisövaluuttajärjestelmän välityksellä. Vaihdetut palvelut voivat olla esimerkiksi lastenhoitoa, puutarhatyötä, leipomista, kieli- tai käsityötunteja tai vaikkapa avustusta ongelmanratkaisussa.
Aikapankki on yhdysvaltalaisen Edgar Cahnin 1960-luvulta lähtien kehittämä kansainvälinen projekti, jossa keskeistä ovat tasa-arvoisuuden ja vastavuoroisuuden arvot. Aikapankin avaamassa vaihtoehtoisessa taloudellisessa tilassa jokainen voi saavuttaa henkilökohtaista etua ryhtymällä antavaksi ja tarpeelliseksi koetuksi osapuoleksi. Aikapankki rakentaa yhteisöllisyyttä.
Yksityisten henkilöiden lisäksi aikapankkiin voivat listautua myös organisaatiot ja yhteisöt. Esimerkiksi erilaiset kolmannen sektorin organisaatiot voivat aikapankin  kautta jakaa resursseja ja taitoja. Myös esimerkiksi koulut ja päiväkeskukset sekä muut vastaavat toimijat voivat osallistua aikapankkitoimintaan.
Näkemykseni mukaan toimiessaan kansalaisten ja yhteisöjen osallistamisen ja voimauttamisen välineenä ruohonjuuritasolla, aikapankkitoiminta voi saavuttaa vielä suurempaa merkitystä yhtyessään solidaarisuustalouden ideoihin.
Solidaarisuustaloutta on kehitetty 1980-luvulta lähtien erityisesti Latinalaisessa Amerikassa, ja myöhemmin Maailman sosiaalifoorumin puitteissa. Aiheesta kirjoittava Ethan Miller kuvailee vuonna 2004 julkaistussa Solidarity Economics, Strategies for Building New Economies -teoksessa solidaarisuustaloutta “ruohonjuuritason yhteisötaloudeksi, joka toimii maailmanlaajuisesti saattaen yhteen tuhansia paikallisia vaihtoehtoja, luoden laajoja, näkyviä ja luovia vastarinnan verkostoja sellaiselle taloudelle, jossa voittoja tavoitellaan kaiken muun kustannuksella”.
Aikapankkitoiminnan ydinarvot – tasa-arvoisuus ja vastavuoroisuus – ovat sopusoinnussa ja yhteen sovitettavissa solidaarisuustalouden vaalimisen ja kehittämisen kanssa. Aikapankit voivat toimia solidaarisuustalouden toimijoita yhdistävinä ja siten myös vahvistavina välineinä.
Ranskassa ja Saksassa on jo olemassa esimerkkejä aikapankeista, jotka yhdistävät lähiseutujen naapurustojen ruokapiirejä ja luomuviljelijöitä Community Supported Acriculture -verkoston puitteissa. Sen lisäksi että aikapankit vahvistavat ruoan eettistä ja paikallista luomutuotantoa, ne tuovat luomuruoan yhä useampien saataville. Tällä on puolestaan välitöntä merkitystä globaalin ruoantuotannon ja luonnon voimavarojen käytön kannalta.
Aikapankkitoiminta luo mahdollisuuksia myös muunlaisille verkostoitumisille. Solidaarisuustalouden puitteissa operoiva aikapankkitoiminta mahdollistaa yhteistuotannon, jossa yksilöiden, perheiden ja järjestöjen tarpeet kohtaavat tasa-arvoisessa ja vastavuoroisessa hengessä.
Ruby Van Der Wekken
Juttu on julkaistu alun perin Kansan Sivistystyön Liiton lehdessä Kantti 1/2011. Uudelleen julkaisuun on päivitetty Stadin aikapankin nykyinen jäsenmäärä ja toviliikenteen määrä.

Lisätietoa aikapankkitoiminnasta:

Jätä kommentti