Kannanotto: Aikapankkitoiminta tarvitsee verovapaata lisäaikaa

Stadin Aikapankin jäsenistö

AVOIN KANNANOTTO

Vapaa julkaistavaksi

23.9.2013

AIKAPANKKITOIMINTA TARVITSEE VEROVAPAATA LISÄAIKAA

– VEROHALLINNON OHJELUONNOS UHKAA KAVENTAA AIKAPANKKIEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA

Verohallinto on päivittämässä ohjeistusta vaihtotyön verotuksesta. Stadin Aikapankki on huolestunut verotuksen vaikutuksista. Vasta kehittymässä oleva aikapankkitoiminta supistuu huomattavasti, jos se tulkitaan veronalaiseksi vaihtotyöksi. Julkisessa keskustelussa aikapankkien verotusaikeet on pitkälti tyrmätty, mutta varsinaista poliittista keskustelua aikapankin vaikutuksista ja tavoitteista ei ole kuitenkaan vielä ehditty käydä. Stadin Aikapankin tarkoituksena on herättää laajempaa poliittista keskustelua hyvinvoinnin tuottamisen tavoista ja kansalaisten omaehtoisen toiminnan mahdollisuuksista.

Stadin Aikapankin politiikkasuositukset

1) Lisäaikaa aikapankille

Esitämme, että aikapankkitoiminnalle turvataan esimerkiksi kahden vuoden verovapaa lisäaika hyvinvointia edistävän toiminnan mahdollistamiseksi ja yhteiskunnallisten vaikutusten arvioimiseksi.

Jos vielä kokeiluasteella oleva aikapankkitoiminta pääsee kehittymään lisäajan puitteissa, tulevat verotuspäätökset voidaan tehdä paremman informaation ohjaamina. Lisäajan aikana voidaan perusteellisemmin selvittää aikapankin sosiaalisia vaikutuksia ja sitä, onko lainsäätäjien tarpeen muuttaa tuloverolainsäädäntöä ja sen sisältämää laajaa tulokäsitettä.

Aikapankkitoiminta on jo nykyisellään kehittänyt uudenlaisia tapoja tuottaa ja jakaa hyvinvointia tasa-arvoisella ja eettisellä tavalla. Lisäajan kuluessa on mahdollista kokeilla, minkälaisen aseman aikapankit voivat saada suhteessa julkiseen sektoriin sekä paikallisiin yhteisöihin ja elinkeinotoimintaan. Muissa maissa on osoitettu, että aikapankit voivat täydentää olemassa olevia hyvinvointivaltion rakenteita ja kehittää uusia osallistuvia ja solidaarisia toimintatapoja. Aikapankkien ja aikaan perustuvien ”toviverojen” avulla voitaisiin tukea yleishyödyllisiä yhteisöjä ja kestävää elämäntapaa rakentavaa paikallistaloutta.

Lue lisää: http://stadinaikapankki.wordpress.com/vertaistuotanto

Helsingin kaupunki on jo esittänyt tukensa Stadin aikapankille 3.9.2012 hyväksymässään globaalin vastuun strategiassa. Sen luvussa ”Taloudenhoidon vastuullisuus ja harmaan talouden torjunta” todetaan: “Sosiaalisen kestävyyden, kaupunkilaisten omaehtoisen elämän ja talouden vakauden edistämiseksi kaupunki selvittää, miten se voi tukea aikapankkien toimintaa.” Tätä selvitystyötä ei saa keskeyttää toimintaa rajoittavalla verotuksella.

Kansalaisten oma-aloitteisuudesta liikkeelle lähtenyt aikapankkitoiminta on suomalaisessa hyvinvointivaltiossa tärkeä sosiaalinen innovaatio ja kokeilu, jonka mahdollisuuksia on tarpeen selvittää perusteellisesti.

2) Aikapankkitoimintaa ei tulkita veronalaiseksi vaihtotyöksi

Esitämme, että nyt tehtävässä ohjeistuksessa aikapankkitoimintaa ei tulkita veronalaiseksi vaihtotyöksi, eikä verotuksessa tehdä eroa naapuriavun ja erityistä osaamista tai ammatillista osaamista vaativan avun välille.

Verohallinto lähetti syyskuun alussa tietoomme ohjeluonnoksen aikapankkien verotuksesta. Luonnoksessa esitetään, että ammattitaitoa vaativa työ olisi aikapankissa aina veronalaista toimintaa. Työtuntien arvo määriteltäisiin verotusta varten käyvän arvon mukaan eli esimerkiksi siivousapu olisi arvoltaan vähäisempää kuin putkiasentajan työ.

Kun tovit rinnastetaan näin euroihin, ei tunnisteta aikapankkitoiminnan keskeistä lähtökohtaa eli sitä, että kaikkien tunnit ovat yhtä arvokkaita riippumatta jäsenen ammatista tai erityisosaamisesta. Aikapankissa ansaittujen tovien muuttaminen euroiksi ja palvelujen verottaminen saattaisi johtaa siihen, etteivät aikapankkien palvelut enää olisi tasavertaisesti kaikkien saatavilla. Aikapankissa tarjotaan myös paljon sellaista apua, jolle on keinotekoista laskea käypää arvoa euroissa, koska palvelulle ei ole vastinetta markkinoilla.

Palvelujen arvon laskeminen euroissa lamauttaisi aikapankkitoimintaa, koska se vaikeuttaisi keskinäisiä vaihtoja ja lisäisi toimintaan liittyvää byrokratiaa. Jatkuva epäselvyys siitä, missä menisi vähäisen naapuriavun raja ja mikä toiminta olisi erityistä koulutusta vaativaa, pelottaisi ihmisiä pois toiminnasta. Mihin vedettäisiin naapuriavun ja erityistä osaamista vaativien vaihtojen raja esimerkiksi silloin, kun jäsenillä on useita ammatteja ja kokemuksen kautta hankittua erityisosaamista?

Onkin todennäköistä, että koko aikapankkitoiminta tyrehtyisi verotusohjeen tultua voimaan; tästä on aikapankin piirissä jo tähänastisen keskustelun aikana saatu selviä viitteitä. Toiminnan supistuminen heikentäisi erityisesti pienituloisten mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan palveluja.

Monissa maissa aikapankeille on turvattu verovapaa asema. Näin on esimerkiksi Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa. Päätöksen perusteluina mainitaan, että aikapankeissa kaikkien työ on tasa-arvoista ja se perustuu hyvinvoinnin lisäämiseen eikä taloudellisen voiton tavoitteluun. Lisäksi tunnistetaan, että jäsenillä on ainoastaan moraalinen velvollisuus tehdä vaihtoja. Myös Australian hallitus on päättänyt virallisesti tukea aikapankkikokeiluja ja Community Exchange Systems –verkoston kehittämistä.

Lue lisää: esim. http://www.timebank.org.nz/node/53, http://www.timebanking.com.au

Taustaa ja esimerkkejä aikapankkitoiminnasta

Mikä aikapankki?

Aikapankki on tasa-arvoon perustuva paikallisyhteisö, jonka jäsenet vaihtavat moninaisia palveluja aikaa vastaan. Keskeinen periaate on, että kaikkien aika ja avun tarve ovat yhtä arvokkaita. Aikapankkiyhteisön ideana on helpottaa avun tarpeen ja tarjonnan kohtaamista: sähköisen verkkotorin kautta ihmiset tarjoavat osaamistaan muille ja löytävät tarvitsemansa avun.

Globaali sosiaalinen ja ekologinen kriisi on lisännyt kansainvälisesti aikapankkien suosiota. Aikapankit nähdään tarpeellisena omaehtoisena kansalaistoimintana, joka voi vahvistaa hyvinvointia sosiaalisesti kestävällä ja osallistuvalla tavalla. Suomessa toiminnan aloitti Stadin Aikapankki (STAP) syksyllä 2009. Lisäksi Suomeen on perustettu noin 40 itsenäistä aikapankkia, joiden toiminta on kuitenkin vielä hyvin pienimuotoista.

STAP on rekisteröitymätön yhteisö. Jäseniä on noin 3000, joista kolmasosa on vaihtanut palveluja. Vaihtoja on keskimäärin 200 kuukaudessa ja kaikkiaan neljän vuoden aikana on vaihdettu noin 13 000 tuntia eli ’tovia’. Verkkotorilla jäsenet tarjoavat ja pyytävät palveluita, jotka liittyvät arjen askareisiin, harrastuksiin sekä elämän haasteisiin ja ongelmiin. STAP:n jäseniksi voivat liittyä yksilöt sekä sellaiset kansalaisjärjestöt ja paikalliset eettisen talouden toimijat, joiden tärkeimpänä tavoitteena on ajaa sosiaalisia ja ekologisia arvoja. Näin estetään aikapankin käyttäminen voittoa tavoittelevaan, kaupalliseen toimintaan.

Mitkä tovit?

Aikapankissa käytössä olevia aikayksikköjä eli toveja ei voi rinnastaa rahaan tai taloudelliseen vastikkeeseen. Tovien kirjaaminen kertoo ainoastaan, kuinka paljon henkilö on tarjonnut tai pyytänyt aikapankkiyhteisöltä apua. Tovit eivät ole velvoittavia eli aikapankin jäsenet eivät ole juridisesti velvoitettuja auttamaan toisiaan.

Aikapankissa keskinäisen avun merkityksiä ja vaikutuksia ei voi, eikä tule, mitata rahassa eikä toiminnalla tavoitella taloudellista voittoa. Tovit on sidottu aikapankin tavoitteisiin ja arvoihin eikä niitä voi kääntää euroiksi, koska toisten auttamisella ei ole hintaa. Tovit säilyvät yhteisössä ja lisäävät hyvinvointia paikallisella tasolla.

Tovit eivät ole tuloa. Aikapankkitoiminta ei ole tulonhankkimistoimintaa, koska palvelusten vaihtaminen perustuu yksittäisiin, luottamukseen pohjaaviin sopimuksiin eikä vaihdoilla tavoitella ensisijaisesti taloudellista etua.

Tavoitteena tasa-arvoinen hyvinvointi

Stadin aikapankissa on määritelty, että toiminnan tavoitteena on

edistää keskinäistä avunantoa ja kehittää siten kulttuuria yhteisöllisempään suuntaan
vahvistaa sosiaalisesti ja ekologisesti oikeudenmukaista paikallistaloutta, jossa jokaisella ihmisellä on yhtäläinen arvo ja osallistumisen mahdollisuudet.

Lue lisää arvoista ja periaatteellisista lähtökohdista: http://stadinaikapankki.wordpress.com/ABC

Yhteisöllistä vastavuoroisuutta ja me-henkeä korostava aikapankkitoiminta

lisää monin tavoin yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia
tukee monia sosiaali- ja terveyspolitiikan painopistealueita (esim. syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän poikkihallinnollisen toimenpideohjelman tavoitteita) sekä kestävän kehityksen tavoitteita.

Aikapankkitoiminta perustuu tasa-arvoon ja yhteistyöhön eikä kilpailuun ja eriarvoisuuden kasvattamiseen. Palvelujen tasavertainen saatavuus lisää pienituloisten sosiaalisia mahdollisuuksia sekä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien osallisuutta, mikä vähentää julkisten palvelujen tarvetta.

Esimerkkejä aikapankkitoiminnan sosiaalisista vaikutuksista

Seuraavassa muutamia autenttisia Stadin Aikapankin jäsenten tarinoita siitä, mitä hyvää he kokevat saavansa aikapankin kautta tekemistään vaihdoista.

”Itse olen ADHD-diagnosoitu ja kuulun työttömänä ’vajaakuntoisena työllistettäviin’. Vammani rajoittaa toimintaani ja työllistymistäni. Työttömyyden pitkittyessä saattaa syntyä epäonnistumisen ja arvottomuuden tunnetta. On kuitenkin osa-alueita, joissa ADHD-ihmiset voivat auttaa muita. Aikapankki antaa onnistumisen tunnetta, kun voi käydä hyödyntämässä taiteellista tai muuta lahjakkuuttaan toisille ihmisille. Tällainen toiminta voi jopa estää liian aikaisen sairaseläkkeelle siirtymisen ja lisätä työllistymismahdollisuuksia. On hienoa, kun tuntee itsensä edes hetken tarpeelliseksi ja arvostetuksi! Itse olen saanut apua kodin siistinä pitämiseen ja tavaroiden järjestelyyn. Ihmiset jotka ovat tulleet avuksi, eivät ole ammattisiivoojia vaan ihmisiä, joille siivous ja järjestely on mielekästä ja helppoa tehtävää.”

”Olen ollut aikapankkilainen noin vuoden ja minulle toiminta on ollut henkisesti erittäin virkistävää. Tunnen itseni jollain tapaa tarpeelliseksi ja hyödylliseksi yhteisölle. Olen saanut paljon lisää henkisiä voimavaroja ja itseluottamusta. Voin myös pyytää apua niihin asioihin, joita en osaa tehdä itse. Minulla ei ole työttömän yrittäjän vaimona ja perheen ainoana tulonsaajana kertakaikkiaan varaa ostaa samaa apua markkinahintaan. Omalta kohdaltani voin sanoa, että olisin varmaankin terveyskeskuksen asiakas ja hakemassa apua jaksamiseen, jos en saisi olla osallinen aikapankissa.”

Aika parantaa -verkosto saattaa yhteen auttajat ja autettavat

Aika parantaa on inhimillisen tuen ja välittämisen verkosto, joka tarjoaa keskusteluapua eli tovitukea kanssakulkijoille aikapankkiperiaatteella. Kun omat voimat eivät riitä, Aika parantaa tarjoaa vertaisten ja alan osaajien verkoston, jonka jäseniltä voi varata aikaa keskusteluun ja omien selviytymiskeinojen kartoittamiseen. Toimintaan kuuluu myös se, että autetaan tuettavaa löytämään aikapankista arkea helpottavia palveluita ja mietitään, mitä autettava voi itse tarjota.

Lue lisää: http://www.aikaparantaa.net

Myös muut Suomen aikapankit ovat lähteneet mukaan kannanottoon. Toistaiseksi mukana ovat:

Fiskars Timebank
Keskiuudenmaan aikapankki
Oulun aikapankki
Lahden Aikapankki
Tampereen aikapankki

Vihdin Aikapankki