Kissa, koiria ja kasa vääriä kolikoita

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_large”,”fid”:”1246″,”attributes”:{”alt”:””,”class”:”media-image”,”height”:”480″,”typeof”:”foaf:Image”,”width”:”315″}}]]

Laikukas kulkukissa tutkii Ateenan numismaattisen museon salaisuutta. Commons.fi jatkaa viime päivien hyökkäystään epäinhimillistä vaihtovälinettämme kohtaan.

Talojen välistä hehkuva ilta-aurinko valaisee Ateenan kapinan seuraavan näyttämön, Troijan palatsin. Laikukas kulkukissa astuu esiin kulman takaa. Muutama määrätietoinen askel ja kimmoisa hyppy ylös asfaltilta: kissan tassut tarttuvat pehmeästi kiinni uusklassisen rakennuksen seinäkivetyksen kapeasta vaakapinnasta.

Vain hetkeä aiemmin saman rakennuksen ohi marssi vihaisten ihmisten kulkue kohti läheistä Syntagma-aukiota. Jo kovin tuttuun tapaansa ihmiset ovat asettuneet vaatimuksineen parlamentin eteen. Valkokypäräisten poliisien ja mustahuppuisten ihmisten asemasodan rintama on juuttunut viereisen korttelin kansallispankin edustalle.

Ihmisten seassa kyynelkaasukranaatteja väistelee eräs ateenalaisen kapinan symboleista, huomattavaa kansainvälistä uutis- ja blogimainettakin kerännyt mellakkakoira Loukanikos.

Kissa on sen sijaan jäänyt taka-alalle tapahtumien keskipisteestä. Se ei liiku lauman mukana, vaan se on kissamaiseen tapaan liikkeellä tutkiakseen tuntematonta. Nyt se tuntuu tarkastelevan punaisia seinäänmaalattuja radikaaleja iskulauseita. Ulkopuolisen katsojan huomio kiinnittyy siihen, mihin kehotukset sosialismista on kirjoitettu.

Troijan palatsi, jota kissa kiinnostuneena kiertää, on nykyisin Ateenan numismaattinen museo. Sen lasivitriinien tuhansista kolikoista vanhimmat ovat olleet Antiikin Kreikan kaupunkivaltioiden asukkaiden käytössä. Nyt kolikot lepäävät viattoman näköisinä pehmeillä alustoillaan.

Ne näyttävät neutraaleilta ihmisten työnjaon mahdollistavilta vaihdon välineiltä, mutta kätkevät sisäänsä kieron tavan määrittää ihmisen työn ja elämän arvo.

Mellakkakoira Loukanikos jolkotteli Troijan palatsin ohi mielenosoittajien mukana kohti toisia Panepistimoukadun vallan symboleita. Antiikin Ateenassa elänyt Koira olisi pysähtynyt ja nostanut äläkän juuri kolikkokokoelman kohdalla:

VÄÄRENTÄKÄÄ KOLIKOT!

Koiran haukunta eli tämä kyynikkofilosofi Diogenes Sinopealaisen elämänohje voidaan kääntää kreikan kielestä myös vaatimukseksi vaihdon välineen vaihtamisesta. Viimeisinä elinvuosinaan Michel Foucault kiinnostui ohjeesta kyynikkofilosofien ajattelun perustana.

Diogenes oli siirtänyt parrhesian eli totuuden puhumisen tradition toreilla käydystä keskustelusta ihmiselämän muuttamisen prosessiksi. Foucault’lle vallan asettuminen itse elämän hallintaan edellytti vastustuksena henkilökohtaista biopolitiikkaa; oman elämän järjestymistä vastoin yhteiskunnan yleisiä käytäntöjä. Muutoksesta puhuvien sijaan todellinen vallankumouksellinen oli Koira.

Foucault’n tulkinta kapinoivasta Koirasta mielessään aktivistifilosofi Michael Hardt* saapui Ateenaan Kreikan velkakriisin käynnistyessä. Hardt välitti eräälle radanvarren teollisuusalueelle kokoontuneelle nuorelle kuulijakunnalle tappiokierteeseen ajautuneen globalisaatiokriittiseen liikkeen tarjoaman opetuksen: pelkkä markkinavoimien vastustus ei riitä. Pysyvät voitot edellyttävät uusia institutionaalisia kehyksiä, jotka mahdollistavat ihmiselämän, työn ja sen vaihdantamuotojen perusteellisen muutoksen.

Kaksi vuotta myöhemmin tilanne on ilmeinen: kapitalismin ihmiselämää tuhoavien lainalaisuuksien tukahduttaminen mieltä ilmaisemalla on osoittautunut mahdottomaksi myös ateenalaisille. Se on yhtä vaikeaa kuin Troijan kukistaminen kaupungin muurien ulkopuolelta käsin.

Troijan hevosen rakentaminen on yhä kesken. Kun se valmistuu, aukeaa numismaattisessa museossa uusi vakituinen näyttely: epäinhimillisen historiallisen ajan vaihdon välineet.

* Hardt selvittää Foucault’n tulkintaa Diogeneksesta New Left Review'n numerossa 64 artikkelissa Militant Life

Teksti ja kuva: Tamas Matekovits

Julkaistu alun perin Kulttuurivihkoissa 2/2012

Advertisements

2 comments

  1. Nii-i – Diogeneshän oli se kaveri joka etsi torilla, keskellä päivää, lyhdyn kanssa (rehellistä) ihmistä. No nykyään kun kaiken pitää olla niin suurta – mukamas – ei yhdellä lyhdyllä mitään tee ja tekniikka on menny eteenpäin…Nykyiset kreikkalaiset käyttävät Molotov-coctaileja, jotka epäilemättä – valaisevat paremmin.Näin se demokratia vaan kehittyy kun maltetaan antaa markkinoiden hoitaa. Henry

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s