Stadin aikapankki viisi vuotta!

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_large”,”fid”:”2751″,”attributes”:{”alt”:”Aikapankki”,”class”:”media-image”,”style”:”width: 300px; margin: 5px; float: right; height: 152px;”,”typeof”:”foaf:Image”}}]]Stadin aikapankki täyttää tänään viisi vuotta! On viisi vuotta siitä, kun kansainväliselle paikallisrahojen ja aikapankkien verkkotorille Community Exchange Systems (CES) kirjattiin ensimmäinen tulokas Suomesta.

(English version below)

Taustalla oli epäonnistunut Kööpenhaminan ilmastokokous, jonka lannistamana pieni ryhmä ystävyksiä ryhtyi puuhaamaan konkreettista ja paikallista vaihtoehtoa. Näin päätettiin perustaa Kumpulan vaihtopiiri, joka puolen vuoden jälkeen muutti nimensä Stadin aikapankiksi. Yhden tunnin arvoksi tuli “tovi”. Vaan kuinkas sitten kävikään?

Viiden vuoden aikana aikapankkiin on rekisteröitynyt 3300 jäsentä, joista noin kolmas osa ovat vaihtaneet palveluita 22 000 tovin verran. Viidessä vuodessa on pohdittu aikapankin arvoperustaa ja luotu yhteinen “Stadin aikapankin ABC”. Tässä yhteydessä on sovittu aikapankin toimintaperiaatteista ja tovivaihtojen pelisäännöistä. Vuosien varrella aikapankin mahdollisuuksia on laajennettu myös niin, että mukaan on liittynyt ruokaosuuskuntia ja yhteisöjä. Lisäksi Aika parantaa -verkosto on yksi Stadin aikapankista versonut oksa, jonka ansiosta tovituki auttaa monia vaikeuksia kohdanneita ihmisiä.

Stadin aikapankkia voi kuvailla monin tavoin. Yksi on lähestyä sitä yhteisenä oppimisprosessina, joka on auttanut ymmärtämään, miten hieno väline aikapankki on kulttuurin muuttamisessa. Jokainen aikapankissa tehty vaihto vie kohti tasa-arvoisempaa ja vastavuoroisempaa kulttuuria ja eettisesti kestävämpää taloutta. Uintiopetus, kotisivujen suunnitteleminen, peltotyö ja pellon antimet, mehulingon lainaaminen tai vaikkapa huolia kuuntelevan ihmisen löytäminen ovat käytännön vastauksia ihmisten tarpeisiin.

Aikapankista saatu apu herättää myös kysymyksen siitä, eikö talous ole pohjimmiltaan juuri tätä: yhteiselämän organisoimista kestävien arvojen pohjalta. Eikö talous ole yksinkertaisesti sitä, että kaikki voivat saada ja antaa ilman, että talouden rattaat riistävät ihmisiä ja luontoa?

Valuutta vaihdonvälineenä ei ole koskaan neutraali. Kansallinen raha on velkasuhde, johon talouspolitiikka vaikuttaa monin tavoin. Stadin aikapankissa käytettävät tovit ovat “aikavaluuttaa” mutta ne eivät ole hyödykkeitä, vaan yhteistä (commons) – yhteisen vaurauden säilyttämistä vastuullisesti ja yhteisiin päätöksiin perustuen. Tovin arvona on, että kaikkien aika on samanarvoista.

Aikapankkien ja tovien mahdollisuudet ovat kiinnostaneet viiden vuoden aikana laajalti ja erilaiset tahot ovat esittäneet aikapankeista mielipiteitään esimerkiksi mediassa, yleisökeskusteluissa, kouluvierailuilla ja poliittisten päätösten areenoilla. Myös Helsingin kaupungin vuonna 2012 lanseeraama globaalin vastuun strategia on merkittävällä tavalla nostanut esille tarvetta kehittää edelleen aikapankkeja ja paikallistaloutta. Paikallisesta vaihtopiiristä onkin versonnut laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, minkälaista taloutta ja turvaverkkoja tarvitsemme ja mikä voisi olla vaihtoehtoisten valuuttojen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa.

Viiteen vuoteen mahtuu myös takaiskuja. Aikapankkitoiminnan roolia kavennettiin viime marraskuussa julkaistussa vaihtotyötä koskevassa verottajan ohjeistuksessa harmillisella tavalla. Perusongelmaksi muodostui se, että vallitseva lainsäädäntö ja verohallinnon tulkinnat eivät voineet käsittää toveja arvona, jota ei voi rinnastaa euroihin. Ohjeistuksen mukaan kaikki ammattitaitoa tai koulutusta vaativat säännölliset vaihdot tulee ilmoittaa verotuksessa niin, että niiden arvo käännetään euroiksi. Tämä tuhoaa aikapankin tasa-arvoperiaatteen.

Stadin aikapankkilaiset ovat pyrkineet jatkamaan keskustelua “aikaverotuksesta” eli siitä, miten tovien avulla voitaisiin tukea monenlaisia julkisia toimijoita. Jos esimerkiksi kaupungin vanhusten palvelukeskus liittyisi Stadin aikapankkiin, jäsenistä voisi löytyä monenlaista harrastustoiminnan järjestäjää. Tai toviveron avulla voitaisiin perustaa erilaisia autonomisia luovia projekteja, jotka tuottavat sekä julkisen hallinnon että kaupunkilaisten mielestä tärkeitä palveluja tovien avulla.

Kansainväliset ilmastoneuvottelut eivät näytä vieläkään etenevän suotuisasti. Onneksi on yhä enemmän paikallisia aloitteita ja ihmisiä, jotka kyseenalaistavat markkinatalouden kyvyn ratkaista ekologiset ja sosiaaliset ongelmat. Onneksi myös Stadin aikapankilla on ollut viiden vuoden aikana lukuisia tukijoita, jotka ovat ensinnäkin liittyneet jäseniksi ja tehneet vaihtoja.

Kiitos kaikille rohkeille aikapankkilaisille! Kiitos myös kaikille aikapankkien ystäville, jotka ovat neuvoneet ja insiroineet meitä, esitelleet aikapankkia tilaisuuksissa, esiintyneet mediassa ja yrittäneet pitää lippua korkealla kaupungin- ja valtionhallinnossa! Yhdessä teemme maailman paremmaksi – tovi kerrallaan!

STAP-ryhmä

http://stadinaikapankki.wordpress.com/

***

 

Helsinki timebank 5 years!

 

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_large”,”fid”:”2756″,”attributes”:{”alt”:”Aikapankki”,”class”:”media-image”,”height”:”147″,”style”:”width: 251px; height: 123px; margin: 5px; float: right;”,”typeof”:”foaf:Image”,”width”:”300″}}]]Helsinki timebank (Stadin aikapankki) is celebrating 5 years today! Its five years ago, that a first Finnish exchange group was created on the international local currency and timebank platform Community Exchange Systems (CES).

It was against the backdrop of yet another Climate Summit in Copenhagen failing to come up with real solutions, that a small group of neighbourhood friends made the decision to set up an alternative exchange system in their Kumpula neighbourhood in Helsinki. After half a year Kumpula exchange rink became Helsinki Timebank, the value of one hour became a “tovi” (a "moment" in Finnish) … and in these five years 3300 interested people registered onto Helsinki timebank, of which about one third exchanged services for some 21000 tovi’s.

In these five years the timebank's values were charted and Helsinki Timebank’s ABC was written down, in which the timebanks principles and rules of working were laid out. The possibilities of the timebank were enlargened by several actors as among other food cooperatives joining, whilst the timebanks workings also led to the development of the Time heals network which has been giving many a moment of ‘tovisupport’ to people encountering difficulties.

Helsinki timebank’s years have been and can be described in so many ways. One way is to say that Helsinki timebank has been a worthy collective learning process, which has led to appreciate how good a tool for cultural change the timebank is. Every exchange done in the timebanks leads towards a more equal and reciprocal culture and towards a more ethical and sustainable economy.  Swimming lessons, a listening ear, website building, working on the plot towards harvesting, and the borrowing of a juice presser – these are all practices full filling real needs.

Reviewing these activities done through the timebank brings up the question that is this not exactly what economy is about : the sum of the ways we organise life together. And should then not all of this economy be based on principles and values upholding (and not exploiting) people and nature?

A mode of exchange, a currency, is never neutral. A currencies (national) context, its design and developmental process will give rise to a political economy of the currency. The potential of Helsinki timebank’s (time) currency which is not a commodity but a commons co-governed and carried responsibility for by its users, has been put forward during public discussions, events, and school presentations to the general public, media and students, as well as in political and public sphere arenas. Also Helsinki city’s global responsibility strategy launched in 2012 has in a significant way raised the need to develop timebanking and the local economy. The experience of the local exchange rink has given rise to larger societal discussions regarding what kind of an economy we want, and regarding what the role of alternative currencies in Finnish society can be.

Some set-backs also in these five years. The space for timebanking's development and thus contribution in society was unfortunately shrunk last year, following the coming out of guidelines on timebanking and taxation. In those guidelines, a basic problem lies in the fact that the tax administration has failed to assess and interpret legally the timebank’s time credits as a value which is not comparable to euro’s. According to the guidelines all skilled work exchanged in the timebank is to be taxed in euro’s according to the supposed market value of the services received. This destroys the equality fundamental of the workings of Helsinki timebank.

Helsinki timebank has expressed its strong want to continue the discussion on timebanking and taxation – including an assessment of its (internal) timetax, which could be used to support many different forms of co-production (between timebankers and the city).  A time tax could also be used to start up all kinds of autonomous creative projects, services or goods that are deemed important by both the city and timebank members.

Five years later, the current climate discussions once again do not seem to be furthering real solutions in any way, with precursors pointing to an only strengthened ambiguous focus on markets as delivering. Fortunately however, there is a growing amount of local initiatives and people, which are questioning the capacity of markets to be delivering in social and ecological terms. Helsinki Timebank has had many supporters in these five years, which have joined as members and have been doing exchanges.

A big cheers to all of our involved members! And a warm thank you also to all the friends of our timebank! which have advised and inspired us, which have spoken on the potential of our timebank during different events and in the media, and which have carried its flag high in sessions of city and state governing bodies… Together we are taking steps in a good direction – one tovi at a time!

Helsinki timebank group

http://stadinaikapankki.wordpress.com/

Kuva: http://www.estrelladigital.es/media/estrelladigital/images/2014/09/12/2014091217090996168.jpg

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s