Miten saada paikallisyhteisön resurssit paikallisen tuotannon käyttöön? Miten motivoida sijoittamaan ilman korkotuottoja, hitaasti mutta kestävästi kehittyvään toimintaan? Näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan Osuuskunta Ehta Raha.
Ehta Raha on perustettu vuonna 2012 eettisen pankkitoiminnan mahdollisuutta Suomessa selvittäneen aloitteen tuloksena. Aloitteessa todettiin, että eettiselle pankille oli tarvetta, mutta ei tarpeeksi, jotta eettinen pankki kannattaisi perustaa. Tämän vuoksi täytyy luoda enemmän pohjaa kestävälle sijoitustoiminnalle, jota Ehta Raha tekee nyt osuuskuntana Helsingistä käsin sekä hankkeissaan ympäri Suomea.
Ehta Rahan pääasialliset toimintatavat ovat kirjanpito ja talouseuvonta yleishyödyllisille organisaatioille sekä yhteisörahoitusinstrumenttien kehitys. Ehta Raha kehittää sijoitusinstrumentteja, joiden avulla ekokylä, paikallisyritys tai vastaava organisaatio voi kerätä lähipiiristään sijoituksia toimintaansa hyvin pienellä voittomarginaalilla. Rahoituksen tarkoitus ei ole siten tuottaa voittoa osakkeenomistajalle, vaan tarjota välineitä, joilla sijoittajat ja rahoituksen saaja voivat kehittää rahoitettua toimintaa pitkäjänteisesti yhdessä eteenpäin. Vastaavia, paikallisyhteisön sitouttamiseen tähtääviä pienen marginaalin sijoitusinstrumentteja ei Suomessa ole vielä ollut käytössä.
Tähän asti luontevimmat sijoittajatahot ovat olleet yksityishenkilöitä rahoitettavien projektien lähipiiristä, koska yhden ihmisen on helppo tehdä myös riskialtis rahoituspäätös tutun hankkeen puolesta. Yrityksissä tai hallinto-organisaatioissa sijoituspäätöksen teko on puolestaan usein pitkä prosessi, jonka tulisi edistää koko yhteisön etua, eikä sijoitukselle siksi helposti löydy muuta perustelua kuin sijoituksen rahallinen tuotto.
Paikallistalouden kehittäminen törmää siten jo Aristotelesta (Sihvola 2011) pohdituttaneeseen ongelmaan siitä, miten oikeuttaa keskenään yhteismitattomien asioiden vaihto, tässä tapauksessa rahallisen sijoituksen tarjoaminen naapurin liikevaihdon aktivoitumista vastaan, joka kuitenkin elvyttää myös koko paikallistaloutta. Aikana ennen kapitalistisen markkinatalouden kehittymistä kysymys yksittäisen vaihtotapahtuman arvosta oli kuitenkin suurelta osin absurdi, sillä vaihto ja sen oikeudenmukaisuus sai merkityksensä vain osana koko yhteisön välisiä pitkäaikaisia suhteita, jatkuvuutta ja roolijakoa (Booth 1994). Tähän paikallistalouden toimijoiden keskinäisten suhteiden vahvistumiseen ja sijoitustoiminnan merkityksen mittaamiseen yhteisön tarpeiden täyttymistä monipuolisesti kuvaavilla mittareilla Ehta Rahan instrumentit pyrkivät.
Uusien rahoitusinstumenttien kehityksen lisäksi osuuskunta tekee arjen talousneuvontaa ja tarjoaa kirjanpitopalveluita. Toiminnan arvopohjalla pysyminen ei leipätyössä ole haaste, sillä Ehta Raha toimii kentällä, jossa asiakkaat jakavat jo valmiiksi osuuskunnan periaatteet. Haasteena on asiakkaiden näkökulmasta sen sijaan jopa liiankin idealististen ja siten riskialttiiden toimintaideoiden käytännön toteutus. Riskien otto kuuluu kuitenkin myös eettiseen sijoitustoimintaan, ja vain kokeilemalla voi erottaa toimivat ideat toimimattomista.
Osuuskunnan osalta alkutaipaleen haasteisiin ovat kuuluneet jäsenten vaihtuvuus ja selkeiden tehtäväkuvien muodostaminen. Pyrkimys taata aktiivien toimeentulo osuuskunnan kautta on kuitenkin sitouttanut nykyiset jäsenet toimintaan. Läpinäkyvyys pyritään takaamaan sosiokraattisten päätöksentekomenetelmien kehittämisellä sekä esimerkiksi taloudellisen raportoinnin rutiinien vakiinnuttamisella.
Commons.fi 