Euroopan poliittinen vuosi 2017 näytti vielä viime vuoden vaalitulosten ja -ennusteiden perusteella levottomalta. “Jotain tarttis tehdä,” erässä Assemblyssä todettiin, mutta ajatus esimerkiksi kuntavaikuttamisesta tuntui kumman kankealta.
Eihän näin pitäisi olla. Läheisin poliittinen instituutiomme kuuluisi olla yhden puhelinsoiton päässä.
Päätimme tarttua haasteeseen ja aloittaa tekemällä vaalipaneelin siten, että itsekin haluaisi varmasti siihen osallistua.
Näin vaalien alla on osoittautunut, että emme ole olleet tavoitteidemme ja metodien kanssa yksin. Commons Assemblyjä, kuntalaisten ja valtuutettujen yhteisiä suunnittelufoorumeita on noussut jo ainakin Ranskan Lilleen, Sveitsin Grenobleen ja Barcelonaan Espanjassa. Myös Helsingin kaupungin strategiaprosessia vedetään parhaillaan eteenpäin osallistavasti sekä verkossa että avoimissa tapaamisissa, ja Porvoossa kokoontuivat 4.5. Tulevaisuuden valtiopäivät.
Miten ja miksi tehdä osallistava vaalipaneeli?
Tärkein tavoitteemme oli tarjota kuntalaisille mahdollisuus pohtia ja kertoa omia tarpeitaan tietyn yhteisten alueen käytölle. Halusimme myös, että ehdokkaat voisivat kuulla asukkaiden kehitystoiveita ja toisiaan tarvitsematta keskittyä vain oman agendansa ajamiseen. Kunnalispolitiikassa jos missä on kuitenkin tehtävä yhteistyötä yli puoluerajojen.
Keinoksi löytyi Osuuskunta Ehta Rahan käyttämä paikallistalouden tarvekartoitusmetodi. Metodin avulla pajan osallistujat merkkasivat asiantuntemukseensa perustuvia alueen käytön tarpeitaan kartalle, joita työstettiin pienryhmissä valtuutettujen kanssa. Ehdokkaiden tehtävänä oli puolestaan kertoa siitä, miten realistisesti ja millä keinoin asioita voi kunnallispolitiikassa edistää.
Joensuun tapahtumassa järjestäjät halusivat sen sijaan pysyä koko kaupungin laajuudessa. Menetelmät olivat moninaisempia ja osallistujat saivat muun muassa “äänestää jaloillaan” mielipidejanan muodossa.
”Kerrankin pääsee kuuntelemaan muita puolueita”
Osallistavat keskustelumetodit vaikuttivat ehdokkaille yllättävän uusilta. Useat totesivat, että haluaisivat kuulla enemmän asukkaiden mielipiteitä ja tarpeita, mutta siihen ei tarjoudu yleensä aikaa ja mahdollisuutta. Toisaalta useaan otteeseen tuli esille, että ehdokkaita on myös vaikea tavoittaa vaalien jälkeen.
Tällä kertaa haasteena Joensuun ja toisessa Helsingin paneelissa oli kuitenkin sitouttaa asukkaita mukaan kohtaamaan ehdokkaat. Opimme, että ehdokkaita ei kannata lähestyä puoluetoimistojen kautta, ja että tärkeintä on työskennellä työryhmän kanssa, jolla on jo valmis ja aito tarve vaikuttaa paikallispolitiikkaan.
Laajasalosta löysimme kaikupohjaa. Alueella toimii muun muassa Saaremme Lähiosuuskunta, joka on käynnistänyt kaupunginosan Reko-jaot ja järjestää jooga- ja muita hyvinvointipalveluita. Osuuskunnalla on yhteistyötä ylisukupolvista asumista konseptoivan Ath
os ry:n kanssa, joka pyrkii tuottamaan yhteisöllistä asumista Laajasalon uusiin rakennuskohteisiin. Paitsi asuinrakentaminen, myös toimitilat ovat erityisesti Osuuskunnan kiinnostuksen kohteena, koska nykyinen toimitila puretaan uuden ostarin tieltä. Yhdistys ja osuuskunta ovat koonneet palveluistaan kiinnostavan yhteistyökonseptin, joka odottaa vielä sopivaa tilaisuutta kokeilla siipiään.
Kiitos jäsenten oman aktiivisuuden ja tiedottamisen, keskustelu alueen kehityskysymyksistä oli erittäin rikasta ja mielenkiintoista. Ideoimme muun muassa vesibussien tai risteilyjen potentiaalia kestäväksi keinoksi nauttia rantaluonnosta sekä edistää matkailuyrittäjien toimeentulomahdollisuuksia. Lisäksi osallistavaa budjetointia ehdotettiin keinoksi, jonka avulla kaupunki voisi esimerkiksi suunnitella kirjaston tai muiden sosiaalipalveluiden tilahankintoja yhdessä paikallisten arvopohjaisten toimijoiden kanssa ja vastata jo suunnitteluvaiheessa myös paikallisten palvelutuottajien tilatarpeisiin.
Laajasalon paneelin tuloksena totesimme yksimielisesti, että yhteiskehittämisen tapaamisia olisi syytä jatkaa eri lautakuntien edustajien kanssa säännöllisesti myös valtuustokausien aikana. Palaamme varmasti aiheeseen kun uusi valtuusto ryhtyy toden teolla töihin ja parhaillaan osallistavasti muokattavan strategian johtamana, josta lisää kirjoituksen toisessa osassa.
Teksti: Sunna Kovanen
Commons.fi 