Kaikki kirjoittajan sunnakaisa artikkelit

Commons Assemblyt kuntavaalien alla

Euroopan poliittinen vuosi 2017 näytti vielä viime vuoden vaalitulosten ja -ennusteiden perusteella levottomalta. “Jotain tarttis tehdä,” erässä Assemblyssä todettiin, mutta ajatus esimerkiksi kuntavaikuttamisesta tuntui kumman kankealta.

Eihän näin pitäisi olla. Läheisin poliittinen instituutiomme kuuluisi olla yhden puhelinsoiton päässä.

DSC_0286

Päätimme tarttua haasteeseen ja aloittaa tekemällä vaalipaneelin siten, että itsekin haluaisi varmasti siihen osallistua.

Jatka lukemista Commons Assemblyt kuntavaalien alla

Uusi solidaarisuustalouden kartta julki!

Solidaarisuustalouden toimijoiden kartoitus on ottanut aimo harppauksen sekä sisällöllisesti että teknisesti. Uusi näppärä karttapohja sisältää runsaasti lisää toimijoita, joista osa on myös aktiivisemmin mukana Commons Assemblyn toiminnassa.

Karttaa pääsee katsomaan ja zoomailemaan tästä linkistä

soltalkartta iso.JPG

Karttaa on tehty osana Euroopanlaajuista Sustainability in Solidarity Economy -hanketta, jota Suomessa koordinoi Eettisen kaupan puolesta ry, sekä Transformap-yhteisön talkootyöllä jossa myös Commons.fi on mukana.

Jatka lukemista Uusi solidaarisuustalouden kartta julki!

The Assembly of the Commons – tapaaminen 20.1.2017

Tervetuloa mukaan solidaarisuustalous- ja yhteisvaurauskokoontumiseen!
Paikka: Globaalikeskus, Siltasaarenkatu 4, 7. krs, Helsinki
Aika: perjantai 20.1. klo 17-20
 
Ohjelmassa 20.1. 
  •  Mikä Commons(.fi) Assembly?
  • Järjestäytyminen ja työn organisoiminen: blogin kehitys, tulevat julkaisut, muu toiminta
  • Solidaarisuustalouskartoitus ja haastattelut
  • Kunnallisvaalikampanja (vaalipaneeli 2.0)
Tapaamisessa tarjolla teetä/ kahvia ja pientä purtavaa.
 
Lisätietoa: https://commons.fi/
Ilmoittautumiset ja lisätiedot tapahtumasta: maija.lumme@eetti.fi, 044 0250412 Tarvittaessa kysy mahdollisuutta matkakorvauksiin!
 
Tervetuloa!
 
Commons.fi
 

Solidaarisuustalouden toimijat #1: Ehta Raha

Miten saada paikallisyhteisön resurssit paikallisen tuotannon käyttöön? Miten motivoida sijoittamaan ilman korkotuottoja, hitaasti mutta kestävästi kehittyvään toimintaan? Näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan Osuuskunta Ehta Raha. Teksti esittelee ensimmäisen toimijan Suomen solidaarisuustaloustoimijoiden Transformap-kartalla.

bildschirmfoto-vom-2016-11-21-190927

Ehta Raha on perustettu vuonna 2012 eettisen pankkitoiminnan mahdollisuutta Suomessa selvittäneen aloitteen tuloksena. Aloitteessa todettiin, että eettiselle pankille oli tarvetta, mutta ei tarpeeksi, jotta eettinen pankki kannattaisi perustaa. Tämän vuoksi täytyy luoda enemmän pohjaa kestävälle sijoitustoiminnalle, jota Ehta Raha tekee nyt osuuskuntana Helsingistä käsin sekä hankkeissaan ympäri Suomea.

Ehta Rahan pääasialliset toimintatavat ovat kirjanpito ja talouseuvonta yleishyödyllisille organisaatioille sekä yhteisörahoitusinstrumenttien kehitys. Ehta Raha kehittää sijoitusinstrumentteja, joiden avulla ekokylä, paikallisyritys tai vastaava organisaatio voi kerätä lähipiiristään sijoituksia toimintaansa hyvin pienellä voittomarginaalilla.  Rahoituksen tarkoitus ei ole siten tuottaa voittoa osakkeenomistajalle, vaan tarjota välineitä, joilla sijoittajat ja rahoituksen saaja voivat kehittää rahoitettua toimintaa pitkäjänteisesti yhdessä eteenpäin. Vastaavia, paikallisyhteisön sitouttamiseen tähtääviä pienen marginaalin sijoitusinstrumentteja ei Suomessa ole vielä ollut käytössä.

Tähän asti luontevimmat sijoittajatahot ovat olleet yksityishenkilöitä rahoitettavien projektien lähipiiristä, koska yhden ihmisen on helppo tehdä myös riskialtis rahoituspäätös tutun hankkeen puolesta. Yrityksissä tai hallinto-organisaatioissa sijoituspäätöksen teko on puolestaan usein pitkä prosessi, jonka tulisi edistää koko yhteisön etua, eikä sijoitukselle siksi helposti löydy muuta perustelua kuin sijoituksen rahallinen tuotto.

Paikallistalouden kehittäminen törmää siten jo Aristotelesta (Sihvola 2011) pohdituttaneeseen ongelmaan siitä, miten oikeuttaa keskenään yhteismitattomien asioiden vaihto, tässä tapauksessa rahallisen sijoituksen tarjoaminen naapurin liikevaihdon aktivoitumista vastaan, joka kuitenkin elvyttää myös koko paikallistaloutta. Aikana ennen kapitalistisen markkinatalouden kehittymistä kysymys yksittäisen vaihtotapahtuman arvosta oli kuitenkin suurelta osin absurdi, sillä vaihto ja sen oikeudenmukaisuus sai merkityksensä vain osana koko yhteisön välisiä pitkäaikaisia suhteita, jatkuvuutta ja roolijakoa (Booth 1994). Tähän paikallistalouden toimijoiden keskinäisten suhteiden vahvistumiseen ja sijoitustoiminnan merkityksen mittaamiseen yhteisön tarpeiden täyttymistä monipuolisesti kuvaavilla mittareilla Ehta Rahan instrumentit pyrkivät.

Uusien rahoitusinstumenttien kehityksen lisäksi osuuskunta tekee arjen talousneuvontaa ja tarjoaa kirjanpitopalveluita. Toiminnan arvopohjalla pysyminen ei leipätyössä ole haaste, sillä Ehta Raha toimii kentällä, jossa asiakkaat jakavat jo valmiiksi osuuskunnan periaatteet. Haasteena on asiakkaiden näkökulmasta sen sijaan jopa liiankin idealististen ja siten riskialttiiden toimintaideoiden käytännön toteutus. Riskien otto kuuluu kuitenkin myös eettiseen sijoitustoimintaan, ja vain kokeilemalla voi erottaa toimivat ideat toimimattomista.

Osuuskunnan osalta alkutaipaleen haasteisiin ovat kuuluneet jäsenten vaihtuvuus ja selkeiden tehtäväkuvien muodostaminen. Pyrkimys taata aktiivien toimeentulo osuuskunnan kautta on kuitenkin sitouttanut nykyiset jäsenet toimintaan. Läpinäkyvyys pyritään takaamaan sosiokraattisten päätöksentekomenetelmien kehittämisellä sekä esimerkiksi taloudellisen raportoinnin rutiinien vakiinnuttamisella.

giving-gls-treuhand-1080x675

Mikä?
Yhteisöllistä sijoitustoimintaa ja talousneuvontaa tekevä osuuskunta
Koko
61 jäsentä, 7 aktiivia.
Tausta-ajatus:
Yhteishyvän talous: talouden tehtävä on toteuttaa yhteisiä tarpeita, ja solidaarisuuden periaate varmistaa sen, että tarpeiden toteuttaminen on mahdollisimman oikeudenmukaista.
Tärkeimmät arvot:
läpinäkyvyys, ekologinen kestävyys, taloudellinen oikeudenmukaisuus
Arvojen toteutumista eri organisaatioiden välisessä yhteistyössä tulisi tarkastella käytännön toiminnan kautta.
Suurimmat haasteet:
Uusien tuote- ja palveluideoiden riskit pärjätä erityisesti silloin, jos joutuvat kilpailemaan asiakkaista tai sijoittajista markkinatoimijoiden kanssa. Uuden organisaation rutiinien ja roolien vakiinnuttaminen.
Kehitystoiveet ja -visiot
Talouden ja rahoitusinstrumenttien kehitys, jotka perustuvat yhteisten tarpeiden oikeudenmukaiselle täyttämiselle.
LÄHTEET
Booth, William J. (2004): Moraalitalouden ideasta. Teoksessa Kauppinen Ilkka (toim.): Moraalitalous. Vastapaino, Tampere.
Sihvola, Juha (2011): Aristoteles ja antiikin talous. Teoksessa Heiskala, Risto & Virtanen, Akseli (toim.): Vanhan maailman talous ja suuri murros. Gaudeamus, Helsinki.#
Kuvien lähde osuuskunnan verkkosivut

Solidaarisuustalousverkosto

in english

Tule kartoittamaan solidaarisuustalouden muotoja ja toimijoita – tehdään yhdessä toisenlainen talous näkyväksi! Liity kartalle ja verkostoomme vastaamalla tähän kyselyyn

Halukkaat kutsutaan myös mukaan tekemään suomalaista solidaarisuustalouden verkostoa. Tavoitteenamme on mm. edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä  ja laajentaa tilaa toisenlaiselle taloudelle.

Etsimme vapaaehtoisia haastattelijoita ja kirjoittajia tekemään pieniä juttuja kartallamme olevista toimijoista. Jos pidät kirjoittamisesta, toimittajan työstä, uusien ideoiden esille tuomisesta ja kriittisestä pohdiskelusta, lue ohjeet haastattelun tekoon täältä

Seuraa tulevia tapahtumiamme:

  • tämän blogin
  • facebookin ja
  • sähköpostilistan kautta rubyvdwekken[at]gmail.com

Mitä solidaarisuustalous on ja mitä verkosto tekee?

Suomen solidaarisuustalousverkosto on muutaman vuoden ajan tuonut esiin esimerkkejä ja näkemyksiä toisenlaisen talouden rakentamiseksi vastauksena aikamme visaisiin ongelmiin. Solidaarisen talouden rihmasto kehittyy päivä päivältä, jokainen meistä on sen toimija.

Kartoituksessa kootaan ja tehdään näkyväksi toimijoita, jotka tekevät toisenlaisesta taloudesta totta. Keskeistä on demokraattisten arvojen näkyminen käytännössä, siis taloudellinen toiminta, joka haastaa voitontavoittelun, kilpailullisuuden ja kuluttaja-ajattelun sekä toteuttaa oikeudenmukaisuuden, moniarvoisuuden, tasa-arvon, demokratian, ekologisuuden ja autonomian arvoja.  Tulosten pohjalta kootaan helppokäyttöistä nettikarttaa osaksi maailmanlaajuista TransforMap-kartoitusta.

Tietoa kerätään OpenStreetMapiin, jota voidaan luonnehtia karttojen Wikipediaksi. Tiedot ovat hyödynnettävissä erilaisiin karttasovelluksiin ja Suomessa kartoitetut toimijat tulevat näin suoraan osaksi maailmanlaajuista verkostoa. Kartoituksen on tarkoitus helpottaa toimijoiden välistä yhteistyötä ja mahdollistaa hyvien toimintatapojen laajentamisen. Prosessi käynnistyi Sosiaalifoorumissa Helsingissä vuonna 2015 ja jatkuu nyt eteenpäin!

Solidaarisuustalouden verkosto työskentelee myös yhteisten poliittisten vaatimusten eteen. Katso alempaa muistio “yhteisötalouden vaatimukset” -sessiosta Helsingin sosiaalifoorumissa 2015!

Solidaarisuustalous on oikeudenmukaisempaan, kestävämpään ja demokraattisempaan talouteen tähtäävää toimintaa. Se rakentaa ihmisten käytännöllisessä vuorovaikutuksessa vaihtoehtoja valtavirran taloudelle ja yksityiselle voitontavoittelulle. Solidaarisuustalous tarkoittaa aikapankkeja, vaihtopiirejä, vapaaehtoistyötä, yhteiskunnallisia yrityksiä, ekokyliä, osuuskuntia, omavaraisviljelyä ja paljon muuta. Tärkeää eivät ole tarkat rajat, vaan monimuotoinen pyrkimys kohti parempaa, tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa taloutta.

___

Solidaarisuustalous.fi Manifesti – Prosessin luonnos 2.0

Ethical and practical steps to community economies

taking

Liisa Horelli, Aalto University. Liisa is working with the commoning of gendered urban planning within a network of female planners in Europe.

Reframing the economy as a space for ethical action and decision-making is the compelling argument that J.K. Gibson-Graham and her team make at the beginning of their book Taking Back the Economy, an ethical guide for transforming our communities. Their aim is to direct people´s activities toward a more sustainable, equitable and just economy.

Economy is not seen in the traditional way as a machine to be obeyed, but as a set of diverse day-to-day processes and practices, which can be modified and consequently changed. Economy is described, like Hazel Henderson´s layered cake in the 1980´s, as an iceberg. It comprises, above the waterline, mainstream economic accounts that are visible, such as wage labour producing for a market in a capitalist firm. Below the waterline are a variety of activities that are indispensable for our daily life and well-being, such as participating in unpaid community activities or taking care of children and the household. The iceberg, besides being the symbol of diverse economies and its varying characteristics, can be used as a tool for making an inventory of the diverse economic activities that exist in the community or region.

The ethics of community economy is tied to the core questions: How do we survive well? How do we distribute surplus? How do we encounter others as we seek to survive well? What do we consume? How do we care for our commons? And, how do we invest for the future? The answer is that it is urgent to take back work, business, markets, property and finance. Each theme has been dealt with in a specific chapter with a systematic methodology, by first defining and describing the problem in context, after which tools for solutions are provided with examples from different parts of the world.

Taking back the work, surviving well

Work is what we do for a living. Thus, the key concern for community economy is to survive well individually, collectively and in terms of the planet. The authors argue that a mix of Paid work, Alternatively paid (self-employed, cooperative, in-kind) and Unpaid work can enhance the attainment of balanced well-being. The different types of well-being – material, occupational, social, community and physical – can be monitored and analyzed by a variety of tools. For example, the 24-hour clock, the well-being score-card or the balance scale indicate the proportion of time that is spent on different activities (paid work, recreation, volunteering, care etc.), with varying degrees of satisfaction. Decisions can then be made, whether to increase or decrease work or to downshift it. In addition, individual and national ecological footprints enable the monitoring of the impact of work on the planet.

Take back the business, distributing surplus

Business is about problem-solving at a profit. Businesses are organizations in which goods and services are produced and exchanged. Because many businesses cause global inequity and the new wealth is not geared towards planetary well-being, the community economy has an eye on who makes decisions about the production and distribution of the wealth. The key concern is the survival – surplus (left over, etra) nexus. How is surplus produced, who owns it and who decides how it can be used for the benefit of people and the planet? These questions can be analyzed by special tools. A prime example is the Mondragon Cooperative Corporation (MCC), which is a network of worker–owned coops in Spain, with an annual increase in job creation and educational programs.

The tools for taking back the business involve the encouragement of a wide range of enterprise types, especially those that enhance the collective and environmental well-being. In addition to the Capitalist firm, there are Alternative capitalist (socially responsible and green firms, state-run enterprises) and Noncapitalist ones (cooperatives, social enterprises, self-employed business). The surplus can be claimed as private, collective or social wealth. For example, the Homebody Industries in Los Angeles, whose core business is “gang rehab”, is producing social wealth which is composed of surplus value (keeping the youngsters out of misfit, even jail) and social surplus (services for young people). The authors list several collective actions how to distribute surplus, such as participatory forms of enterprize, worker-owned coops, ethical negotiations within capitalism, collective support for the self-employed etc.

Take back the market, encountering others

Markets are seen as the ideal system for coordinating complex transactions between producers and consumers. However, the price does not tell us about the working conditions of, for example, the children or adolescents involved in the production. The markets are just one way to connect with others to obtain things that we cannot produce ourselves. Therefore, it is a key concern for community economy to encounter (distant) others in the process of surviving well together on this earth. This means that ethics cannot be erased from the market.

The authors provide many tools, such as the Ethical shopper´s checklist, for the analysis of the transactions, which disclose the cost, utility, sensory response and connections with people and the planet. There are a variety of ways to transact goods and services, such as the Capitalist market, Alternative markets (fair and direct trade, reciprocal exchange, alternative currency, local trading systems etc.) and Nonmarkets (household flows, gift giving, gleaning etc.). Markets in which the well-being of others have been built in the encounter, can be supported by fair-trade networks, local campaigns, ethical consumer guides, coops and by bringing gleaning to the 21st century.

Take back property, commoning

Property refers to all the things we own and use in order to survive well. Private property is seen as the founding stone of democracies, as well as that of economy. Although private property provides a sense of security, it also means exclusion, by keeping people out. Thus, the authors describe diverse types of properties that comprise Private, Alternative private (state-owned, tenanted, customary, community-managed) and Open access property (atmosphere, water, ocean, ecosystem services).

The key concern of community economy deals with the commons, which cut across the different types of properties. A commons is a property, a practice or a knowledge that is shared by a community. Our survival depends on different kinds of commons: biophysical (sun light, air, rocks), cultural (language, religion, art), social (health, education, administration) and knowledge (indigenous, scientific, technological). Consequently, without a commons, there is no community and vice versa. This means that a loss of commons is a loss of community and consequent well-being, like the shutting of a village school.

The management of the commons requires that access to property must be widely shared, its use negotiated by a community, its benefits distributed to the community and beyond, and the care and responsibility for the property performed by the community members. The tools comprise identity kits that help to analyze the characteristics of different kinds of commons which enhance the individual and collective management and the practice of commoning (producing and reproducing resources) with an ethic of care. Commoning can take place with any type of property. The tragedy of the commons (Hardin,1968), such as the declining atmosphere, is an example of a globally unmanaged commons. The Commons yardstick helps to imagine and connect with seven generations forward, for example in the case of the Creative commons, open-source software Linux. Other tools for commoning comprise protecting open and accessible spaces in urban areas, human genes, new frontiers in space, commoning abandoned private land, collective private housing, as ell as natural and intellectual resources.

Take back finance. Investing in futures.

The term finance variously refers to money, savings, investment, taxation, risk management and financial instruments. The sector operates more like a giant casino than the society´s guardian of wealth. Therefore, the finance has to be reclaimed as an enabler of futures, not as an end in itself. Investing in futures means taking action now so that the descendants can survive as well or better than we. There are many forms of investments, not just money, in community economy. The diverse finances comprise, in addition to Mainstream market finance, Alternative market finance (state banks, credit unions, microfinance, friendly societies, community-based financial institutions, crowdfunding) and Nonmarket finance (sweat equity, community-supported business, rotating credit funds, family lending, donations, interest-free loans).

In community economy, the monetary and nonmonetary investments are both transparent and directed toward a better and more sustainable future. Investment stocktaking is a key concern. The pertinent question are: how is the wealth pooled, safeguarded and dispersed to worthwhile ends, and what is the social return that can be shared in a transparent and ethical manner. The tools comprise a method to tap the social return on investment (SROI) and even a CEROI, Community economy return on investment. Thus, the “growth” can be targeted at vital commons and ethical exchange relations that ensure quality of life. The CEROI can be seen as increased well-being, smaller ecological footprints, augmented ethical trade and as an expansion of the commons. Additional tools are Do-it-yourself finance, supporting community finance institutions, promoting ethical investments and redirecting government revenues toward life-sustaining activities.

Conclusions

The authors have painted an interesting picture with concrete examples of what is ment by the economy as a space of negotiated interdependence around everyday life practices. Although the authors do not define diverse economies as part of the broad class of sharing economy, their examples, such as the Mondragon coop, which emerge as spaces of opportunities and hope, represent participatory, peer-to-peer, civic and solidarity economies. Nevertheless, the book lacks a final chapter that would tie the different themes together from the perspective of the local community. There is no account of how the chosen themes together contribute to the transforming of our communities (cf. the subtitle of the book). In addition to economic activities, community development requires dealing with other structural issues that are the substance of expanded urban planning. This does not mean that planners, developers, activists and gender researchers would not benefit from the book, on the contrary, its message about diverse economies as a source of possibilities and hope is seminal. It is urgent that the themes of ´Taking back the economy` will be studied from a holistic perspective in different local communities, all over the world. This will hopefully lead to a new book.

Gibson-Graham, J.K. , Cameron, J. & Healy, S. (2013)Take back the economy. An ethical guide for transforming our communities. London: University of Minneapolis Press.