Aihearkisto: 8. Tapahtumailmoitukset

Ilmoitukset tulevista tapahtumista

Northern European Solidarity Economy Meeting

Let’s join our SE forces in the North!

Northern European Solidarity Economy Meeting

21-22 April, Helsinki, Finland

As the struggles about the commons and against an ecological catastrophe intensify, we are in the need for more joint networks based on solidarity, emancipatory learning and nondiscriminatory participation.

Finland’s commons.fi and the solidarity economy network together with RIPESS Europe (Intercontinental network for the promotion of social solidarity economy) invite activists, defenders of the commons, grassroots organisations and networks to come and join a Northern solidarity economy network meeting to initiate cooperation in the field of commons, grassroots and solidarity action around bottom-up, grassroots economies, common strategies to advocate for another economy.

What to expect:

  • Inspiring ideas
  • Great people
  • Discovering experiences from other places
  • Interacting about efforts in Finland on advocating the envisioning of SE and the Commons
  • A possibility to try a lovely sauna and locally sourced food
  • Planning a future for a network (as a part of RIPESS Europe)

During the weekend, we will organise an event at the Finnish Social Forum, networking meetings and thematic session(s) around solidarity economy and the commons.

Let’s create a network of solidarity economy actors in the North of Europe! It all starts with us. Therefore, we are looking for the people and organisations that are committed to taking steps towards a better, more equal economy and society, protecting the commons and sharing their knowledge in a collective process.

As a host collective having limited resources, we are not able to host a big group of people, so please send an introduction of yourself to commons.fi[at]gmail.com. We will be in touch with you soon to let you know more about the details and the support that is available for participation.

If you have a background organisation that can support your participation financially or if you are able to cover the costs of your own trip, please, mention this, so we might me able to host more people. There is an option for solidarity accommodation for some of the attendees.

The working language of the weekend is going to be English. If you have special needs or requirements that we should take into account, please let us know.

Another Economy is Here and Possible!

Discussion series: Another Financial system & Money for Finland

Want to strengthen new economy and solidarity economy building, and through this a furthering of our commons?

Welcome to this discussion series as part of a process calling together interested in discussing and promoting alternatives to our current money system!

The series wants to go over the different levels of the discussion as part of a whole, and we hope that opening a joint discussion between different actors, groups and initiatives, will strengthen joint learning, alternative building, as also political demand shaping.

The process started off with this invitation that we published earlier this autumn.

Welcome to join at any point of the process!

– – –

Another Financial System & Money for Finland – Discussion series

(The agenda will be updated for further details.)

What is money? – Tuesday 10.11.2015, 18-20pm, LéSpace (Kuortaneenkatu 8)

Consequences of current money system and an overview of the discussion around alternatives.

with : Ville Iivarinen, Lauri Väisänen, Julia Müller, Tamas Matekovitz, Antti Ronkainen, Matthew Slater (skype), Ruby van der Wekken, …

FB event page

Report from the discussion

Redesigning the role of money – Tuesday 15.12.2015, 18-20pm, Lintulahdenkatu 10

Proposals regarding institutional money. In or out the Euro?

with : Patrizio Laine, Bruno Theret (skype), Marika Lohi, Antti Ronkainen, Jussi Ahokas, Ville Iivarinen, …

FB event page

Report from the discussion

Currency as a Commons – Wednesday 13.1.2016, 18-21pm, Lapinlahden sairala (auditorium)

Proposals of alternative complementary currencies taking back the economy. Parallel to banks and government agreements, these are collaborative credit systems, based on voluntary collaboration. They can be serving autonomous networks and solidarity economy building.

with : Pekko Koskinen, Marco Sachy (skype), Mikko Laamanen, Leander Bindewald (skype), Ruby van der Wekken, … and others still being confirmed

FB event page

Report from the discussion

Demonetization and communisation – Tuesday 9.2.2016, 18-20pm, Bokvillan (Hämeentie 125, 00560 Helsinki)

Short introduction and discussion on the concepts and practices of demonetization and communisation. Practical action groups introduce themselves, organize to develop their practices with people participating and based on these sessions there is a common discussion at the end. Themes: the technical and political use of digital mediations of sharing; food production and commune; communist journal väen väki; Jaetaan party; and other possible themes that come forward.

FB event page

Report from the discussion

Wrap up Session – Tuesday 15.3. 2016, 18-20pm, Viipurinkatu 8, Helsinki

Synthesis, joint statement building capturing on the previous discussions. Gathering of ongoing initiatives. Suggestions for next steps.

– – –

Welcome!

Discussion series is organized by the Alternative Financial system & Money for Finland group that is open to join for all interested!

Contact: rubyvdwekken@gmail.com

FB group page

Commonseista kommonismiin

Yhteisemme vellovat erillisinä ja yksittäisinä saarekkeina kapitalismin saastuttamassa meressä. Me saariston yhteistekijät joudumme hankkimaan elantomme tästä merestä. Sen kaupankäynnin täyttämän todellisuuden pyörteissä ihmiselämää ylläpitävien yhteyksien luominen erilaisten yhteisten välille tuntuu vaikealta – edes kuvitella. Yhteisissä kytee kuitenkin nykyistä tilannetta radikaalimpi potentiaali.

Tulevana sunnuntaina 5.7.2015 Makamik-talolla Kumpulassa saksalainen commons-tutkija Stefan Meretz alustaa keskustelua commons-perusteisesta toimeentulosta ja siirtymästä yhteisille ja yhteistekemiselle perustuvaan kommonistiseen yhteiskuntamuotoon.

Ympärillämme kehittyvien yhteistekemisen muotojen yhteys kokonaisvaltaiseen yhteiskunnalliseen transformaatioon tai vallankumoukseen on selvästi vielä alkutekijöissään. Commons-keskusteluissa saatetaan kyllä flirttailla ajatuksella yhteistekemisestä markkinoiden ja valtion rakenteellisena vaihtoehtona, mutta käytännössä kapitalistisen yhteiskuntamuodon peruskategorioista – toisinsanoen ihmisten elämää ylläpitävistä menetelmistä –  ei kuitenkaan useinkaan olla vielä kyetty tai uskallettu haluta luopua. Päinvastoin kaupattavia tavaroita, niihin kytketytyviä vaihdon ja rahan muotoja sekä jopa palkkatyötä ollaan yritetty säilyttää yhteistekemisen välittäjinä ja valtiota commonsien kumppanina.

Eurooppalaisen commons-keskustelun ytimestä Helsinkiin vierailun tekevä tutkija Stefan Meretz johdattaa keskustelua yhteisten olemukseen kätkeytyviin radikaalimpiin mahdollisuuksiin. Meretzille commonsit edustavat avoimuudelle ja vapaaehtoisuudelle perustuvaa vallankumouksellista rakenteellista yhteisyyttä, mutta ne täyttävät potentiaalinsa vasta irrottautuessaan rakenteellista epäyhteisyyttä ja poissulkemista edellyttävistä markkinamenetelmistä ja valtiosta. Myydessään ja ostaessaan, yksin tai yhdessä, työtä ja resursseja kauppatavaroina markkinoilla ihmiset menettävät mahdollisuutensa tarpeidensa, toimeentulonsa ja elämänsä yhteiseen hallintaan.

Commonsien irtautuminen nykyisestä kauppatavariippuvuudesta edellyttää yhteisten järjestelmällistä verkostoitumista ja integroitumista. Vaikka rahavälitteisesti integroituvan yhteiskuntamuodon ongelmat tunnetaan, kaipaa kollektiivinen mielikuvitus virikkeitä vaihtoehtoisella tavalla välittyvän tuotantojärjestelmän käytännöistä. Meretz avaa näkökulmaansa yhteisesti, itseohjautuvasti ja monikeskisesti järjestyvän toimeentulon mahdollisiin malleihin ja menetelmiin.

Meretzin näkökulmasta commons-perusteinen vertaistoimeentulo ei ole idealistinen utopia vaan todellinen jo nyt ympärillämme kehittyvä ilmiö. Tervetuloa ottamaan osaa: kuuntelemaan ja keskustelemaan aiheesta sekä siihen kytkeytyvistä yhteistekemisen mahdollisuuksista.

Stefan Meretz sunnuntaina 5.7.2015 kello 18.00 Makamik-talolla Kumpulassa (Jyrängöntie 1, keltainen talo Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan vieressä). Keskustelu käydään englanniksi.

Lue myös:

Meretzin blogi, http://keimform.de

Tamas Matekovitsin kirjoitus Kohti kommonistista toimeentuloa, http://www.commons.fi/kohti-kommonistista-toimeentuloa

Tee se yhressä Hirvitalolla

hirvitalo

Commons.fi ja Vapaa yliopisto kutsuvat tekijöitä “yhteistekemispäivään” Tampereelle lauantaina 28.3.2015. Avoin työpaja pidetään Hirvitalolla klo 12-16. Työpajan jälkeen on mahdollista jäädä auttamaan ja osallistumaan Hirvitalon kansankeittiöön, joka alkaa klo 17.

Päivän aikana klo 15 alkaen talolla kokoontuu myös Vapaan yliopiston lukupiiri kirjasta Taisteleva tutkimus. Osallistuminen edellyttää kirjan kahden ensimmäisen osan lukemista.

Yhteistekemispäivä on päivän mittainen tila tehdä asioita yhdessä. Voit tulla lukemaan, kirjoittamaan, järjestämään, kääntämään, koodaamaan, keskustelemaan, oppimaan tai muuten vaan hengaamaan. Tampereella on aiemmin järjestetty yksi vastaava päivä.

Commons.fi -julkaisun tarpeita ovat esimerkiksi erilaiset käännökset ja kirjoitukset yhteisresursseista, yhteisöistä ja yhteistekemisen muodoista. Ilmoilla on idea keväällä toteutettavasta Tampereen yhteisöllisiä ja avoimia tiloja koskevasta juttusarjasta. Mukaan tarvitaan tekijöitä haastattelijoista ja kuvaajista kirjoittajiin ja monimediaosaajiin.

Yhteistekemiset jatkuvat kohti kesää avoimina työpajoina.

Päivä järjestetään tamperelaisten taiteentekijöiden yhteistilassa Hirvitalolla. Jos tulet keskustasta, kätevimmin pääset paikalle bussilla numero 25. Jää pois Tahmelan K-marketin kohdalla pysäkillä “Hirvikatu”. Ajoaika on noin 10 min.

Kahvia ja teetä on. Pukeudu lämpimästi myös sisätiloihin!

Commons.fi
& Vapaa yliopisto

Lisätietoa: commons.fi@gmail.com

Hirvitalo: http://www.hirvikatu10.net

Vapaa yliopisto: https://fi.wikiversity.org/wiki/Vapaa_yliopisto

Taisteleva tutkimus: https://fi.wikiversity.org/wiki/Taisteleva_tutkimus

Kutsu aiempaan yhteistekemispäivään: http://www.commons.fi/tee-se-yhressa-tampereella

Kuva: https://unitsixtyoneperformancemakers.wordpress.com/drawing-and-dancing-society

 

Myrskylintu kommunismiin vievän tien yllä

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_large”,”fid”:”2876″,”attributes”:{”alt”:”Barikad Kolektiva”,”class”:”media-image”,”height”:”480″,”style”:”width: 250px; height: 361px; margin: 5px; float: right;”,”typeof”:”foaf:Image”,”width”:”332″}}]]Siluettina näkyvä, valon suunnassa lentävä lintu johdattaa katsetta kohti vallankumouksellista yhteisyyttä eli radikaalia kommunismia. Budapestista Helsinkiin ja Tampereelle saapuu autonomisesti ajatteleva ”ultravasemmistokommunisti” ja pitkän linjan liike- ja kirjallisuusmies GA vierailemaan ja avaamaan uutta näkökulmaa väsähtäneeseen suomalaiseen kommunismikeskusteluun.

“Miksi? Koska kommunistinen vallankumous ei ole vain oman aikamme, vaan myös eri aikojen miljoonien ihmisten intohimojen kohde alkaen varhaisista esi-isistämme, jotka taistelivat vaihtoarvon kehittymistä vastaan, minkä he aivan oikein ymmärsivät tappavaksi.”

Esimerkiksi Marx, Pannekoek, Bordiga, Camatte ja Dauvé todistivat profeetallisesti tästä samasta loppumattomasta intohimosta luoda uusia yhteisöjä, ihmisten yhteisöjä.

Leninin aikanaan lapsentautiseksi kritisoima ”ultravasemmistokommunistinen” radikaali kansainvälinen perinne on kasvanut aikuiseen ikään, ja oppinut todellisuudesta valtavasti vuosien varrella. Suomessa tämä moniääninen perinne on vaikuttanut teoreettista keskustelua vähemmän vain käytännön liikkeissä. Keskeinen kysymys on se, mikä on tämän näkökulman tietoinen tai tiedostamaton merkitys ihmisten jokapäiväisen tekemisen muodoissa.

Uudenlaisen yhteiskunnan ja ihmiselämän rakentamisen keinoina commons- ja yhteis(ö)tuotannon näkö- ja tekemiskulmat ymmärretään usein katkoksena historiallisen työväenliikkeen umpikujaan ajautuneisiin toimintamuotoihin. Radikaali kommunistinen perinne jakaa commons-liikehdinnän kanssa työväenliikkeen valtahaarojen kritiikin (itse asiassa se on niiden alkuperäinen ja kovin kriitikko) sekä perustavan kiinnostuksen yhteiseen ja yhteisöön.

Sen näkökulmasta työstä saatavan palkan, mitattavien arvojen luomisen sekä näiden vaihdon säilyttävät commons- ja yhteis(ö)tuotantomuodot merkitsevät historiassa vain pinnallista katkosta ja syvää rakenteellista jatkuvuutta vastakkainasettelulle perustuvien yhteiskuntamuotojen historiassa.

Lauantaina 31.1. Helsingissä osana Häiriöitä-luentosarjaa sekä 2.2 Tampereella osana Kapakkapolitiikkaa -keskusteluja hypätään historian myrskylinnun siiville ja liidellään kommunismia kohti vievän tien yläpuolella.

Ajattelevan autonomin eli GA:n unkarin kielestä suomeen käännetty alustus esittää leikkauksia luokkahistorian verisiltä rattailta kivikaudelta nykypäivään rakentaen kuvaa (poliittista ja ideologista valtaa tavoitelleiden puolueiden sotkemasta) kommunismin käsitteestä ja sen toteutumisen materiaalisista mahdollisuuksista.

Keskiviikkona 4.2 keräännytään Kalliossa vapaamuotoisesti yhteen. Budapestissa toimiva kirjallisuus- ja liikepiste Gondolkodó Autonóm tekee vierailun Kaarlenkadun Kammariin, jossa esillä on lehtisiä sekä lyhytlainattavaa kirjallisuutta (mm. Anton Pannekoek, Amadeo Bordiga, Jacques Camatte, Fredy Perlman, Gilles Dauve eli Jean Barrot, kommunisaatioteoria), ajatuksena käynnistää yhteisiä kääntämis-, kirjoitus- ja oppimiskuviota aiheesta sekä etenkin mahdollisuus pohtia näiden näkökulmien toteuttamista jokapäiväisessä elämässä ja todellisissa tilanteissa.

Keskustelujen ulkomainen vieras GA on pyörittänyt 1990-luvun alusta lähtien Gondolkodó Autonóm -nimistä kirja- ja liikepistettä Budapestissa (http://gondolkodo.mypressonline.com/) sekä kuulunut Barikád Kollektíva -nimiseen ryhmään (http://barricade.hol.es/rolunk/rolunk-en.html).

Lauantaina 31.1. kello 18.00 alustus Häiriöitä-luentosarjassa: “Kommunismia kohti vievä historiallinen tie” (sekä huomiota vallankumouksellisen yhteisyyden perusteista). Kupoli, Uusi ylioppilastalo, Mannerheimintie 5 B, 7. kerros, Helsinki.

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_large”,”fid”:”2881″,”attributes”:{”alt”:”Kondolkodo Autonom”,”class”:”media-image”,”height”:”471″,”style”:”line-height: 20.7999992370605px; width: 250px; height: 250px; margin: 5px; float: right;”,”typeof”:”foaf:Image”,”width”:”471″}}]]Maanantaina 2.2. kello 18.00 alustus Kapakkapolitiikkaa -keskustelusarjassa: “Kommunismia kohti vievä historiallinen tie” (sekä huomiota vallankumouksellisen yhteisyyden perusteista). Kievari Kahdet Kasvot, Kauppakatu 14, Tampere.

Keskiviikkona 4.2. kello 16.00 alkaen Gondolkodó Autonóm kirjallisuus ja liikepiste toimii illan Kallion Kulttuurikammarissa. Esillä kirjallisuutta sekä tiedossa keskustelua vallankumouksellisesta kommunismista ja siihen liittyvän yhteistekemisen muodoista. Kammari, Kaarlenkatu 15, Helsinki.

Satu kertoo meistä

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_large”,”fid”:”2871″,”attributes”:{”alt”:”miljonääri”,”class”:”media-image”,”height”:”223″,”style”:”width: 250px; height: 194px; margin: 5px; float: right;”,”typeof”:”foaf:Image”,”width”:”287″}}]]Mitä tapahtuu kun elämämme perusedellytyksiä otetaan yksityiseen käyttöön? Sadussa miljonääri haluaa auringonkin itselleen, mutta ei se niin helposti käy. Auringolla ja ihmisillä on omat keinonsa. Sadun jälkeen avautuu mahdollisuus pohtia yhdessä sadun kertomaa sekä aloittaa satuihin liittyvä hanke yhdessä.

Olipa kerran eräs miljonääri, valtavan varakas mies, joka oli onnistunut keräämään kaikki maalliset rikkaudet itselleen. Mikään tavara maailmassa ei ollut hänen käsiensä ulottumattomissa. Hän asui kaikkein suurimmassa ja koreimmassa linnassa ja kaikki ihmiset työskentelivät palvellakseen häntä.

Miljonäärin epäonneksi hän nautti rikkauksistaan inhottavan sairauden vaivaamana. Sairaus ei ollut niinkään kivulias vaan epämiellyttävä. Hänen vartaloaan peittivät luotaantyöntävät keltaiset näppylät, jotka märehtivät päivällä ja punottivat yöllä. Tämä oli ruma sairaus – jopa niin ruma, että itse miljonäärikin häpesi sitä ja pukeutui koko ihonsa peittäviin pehmeisiin vaatteisiin.

Miljonäärin omaisuus jatkoi kyllä kasvamistaan, mutta jostain syystä täysin samaa tahtia hänen sairautensa pahenemisen kanssa. Pian ihottuma meinasi ulottua jo kasvoihin, ja jopa silmiin. Tätä miljonääri pelkäsi kaikkein eniten. Vartalonsa hän saattoi peittää vaatteilla, mutta voidakseen elää, hallita ja tehdä rahaa, hän ei halunnut peittää kasvojaan.

Iho-ongelmista kärsivä miljonääri käski kutsumaan lääkärin luokseen. Aiemmin hän ei ollut kiinnostunut kenenkään neuvoista eikä päästänyt ketään lähelleen. Hän ei ollut halunnut kenenkään saavan tietää suuresta onnettomuudestaan. Eniten hän pelkäsi sitä, että ne ihmiset, jotka olivat kadehtineet hänen onneaan, saattaisivat alkaa iloita hänen epäonnestaan. He saattaisivat jopa ajatella olevansa onnellisempia kuin itse miljonääri. Miljonäärille oli aina ollut selvää, että koska hänellä on eniten rahaa, hänen on näytettävä kaikkein onnellisimmalta. Ja toden totta, moni kyllä oli tämän kuvitelman vallassa.

Miljonääri kutsui parhaan lääkärin luokseen ja sanoi:

Tutkikaa minut herra lääkäri, ja neuvokaa mitä minun tulee tehdä parantuakseni. Sairauteni on niin kuvottava, ettei kukaan saa tietää siitä. Olen täysin varma, että ymmärrätte tarpeeni varmistaa äänettömyytenne surmauttamalla teidät neuvojenne jälkeen. En nimittäin usko mihinkään, enkä ainakaan ihmisten kykyyn olla paljastamatta salaisuuksia. Minun on oltava varovaisempi kuin Midas-kuningas! Pidän huolen, että vaimonne saa runsaan eläkkeen rahastostani ja lapsenne voivat jatkaa opintojaan kustannuksellani.

Lääkäri ymmärsi viimeisten hetkiensä koittaneen, sillä miljonäärin vallan ulottuvilta oli mahdotonta paeta.

Miljonääri riisuutui jääden seisomaan alasti lääkärin eteen. Hän näytti liiskatulta etanalta. Näky sai lääkärin voimaan pahoin sekä ajattelemaan tilanteen vääryyttä ja sen kostamista.

Miksi joudun kuolemaan hänen näppylöidensä takia, vaikka olen täysin terve? Jos hän surmaa minut, minä voin tehdä saman hänelle. Se on selvää, kirjoitan reseptin, jonka hän saa maksaa kalliisti.

Lääkäri kääntyi miljonäärin puoleen ja sanoi:

Arvoisa herra, tiedän kyllä lääkkeen vaivoihinne. Se on erityisen voimakas, ja vain te voitte sen hankkia. Tarvitsette auringon. Mutta ette vain vähän aurinkoa, kuten tavalliset kuolevaiset tarvitsevat ihovaivoihinsa. Te tarvitsette koko auringon. Teillä on omaisuutta, ja uskoisin, että rahoillanne voitte tuoda auringon alas radaltaan ja palatsiinne. Sulkekaa itsenne sen kanssa huoneeseen tunniksi, jotta voitte yksin ja läheltä nauttia sen säteiden parantavasta voimasta. Aurinkokylpy ei tee teistä vain tervettä. Se tekee kuolemattomaksi. Tämä on ainoa lääke, jota voin suositella teille. Teihin on nimittäin jotenkin tiivistynyt koko maailman sairaus ja aurinko edustaa koko maailman terveyttä.

Miljonääri uskoi lääkäriä. Vaivojaan pelkäävä ei pahemmin epäile. Sitäpaitsi häntä askarrutti hänelle itselleen tärkeä kysymys.

Lääkäri, kertokaa paljonko auringon hankkiminen maksaa? Se on hyvä tietää etukäteen. Ehkä joku voi hankkia sen halvemmalla?

Viimeisten sanojen vaihduttua lääkäri ohjattiin ulos. Hänestä ei sen koommin kuultu. Miljonääri kirjoitti leskelle sievoisen shekin ja lähetytti orpolapsille uudet koulukirjat sekä kaksi melkein käyttämätöntä viivotinta miljonäärin toimistosta sekä penaalin jossa luki ”opi, poikani, olemaan viisas”.

Miljonäärin ajatukset olivat tosin jo auringon hankkimisessa: miten sen saisi alas kaikkein halvimmilla.

Miljonääri alkoi rakennuttaa jättiläismäistä telinettä. Hän laittoi sata insinööriä suunnittelemaan valtavan nosturin rakentamista. Ja toiset sata suunnitteli sitä rakennusta, johon aurinko suljetaan ja jossa se voi omistautua miljonäärin parantamiselle. Tuhannen tuhatta työläistä ympäri maailmaa kävi töihin rakentaakseen välineet, jolla saada aurinko alas miljonäärille. He eivät uhranneet aikaa elämästään ja perheiltään eivätkä parhaita voimiaan siksi, että olisivat halunneet tuoda auringon alas. Ainoa syy heidän työlleen oli se, että miljoonärin palveleminen rahaa vastaan tuntui ainoalta ja tai ainakin parhaalta tavalta pitää huolta lapsistaan ja vaimoistaan.

Ja eräänä pimeääkin pimeämpänä yönä aurinko lopulta vedettiin taivaankannelta alas. Se peiteltiin valtavan rakennuksen sisälle ja suljettiin teräspohjaisten lattioiden ja rautabetoniseinien sisään. Yksikään säde ei päässyt sieltä ulos.

Maailma pimeni, mutta miljonääri iloitsi operaation onnistumisesta ja ajatteli itsekseen.

– Pimeässä kukaan ei edes huomaa, että auringon paikka on kylmennyt: minusta tulee auringon voimalla kuolematon ja saadessani yksin sen kaikki voimat tulee kaikesta minulle mahdollista. En tyydy pelkkään aurinkoon, vaan tuon alas kaikki tähdet ja suljen ne aarrekammiooni. Niistä tulee minun omiani, aivan kuten pankissa säilytettävät omaisuudestani kertovat arvopaperit. Pian koittaa se päivä, jolloin ei ole enää mitään mikä ei ole minun. Ostan itse ukkojumalankin ja laitan sen sihteerikseni. Minusta tulee nuori, kuolematon ja kaikkia muita miljonäärejä rikkaampi.

Pian ihmiset alkoivat heräillä. Kaikki ihmettelivät miksei aurinko herännyt tuttuun tapaansa heidän kanssaan. Taivaalla näkyi vain suuri punainen haava. Ihmiset kerääntyivät ja alkoivat vaateliaina huutaa: Missä on aurinko? Kuka on vienyt auringon?

Miljonääri katsoi tyytyväisenä kun valonheittimiä käyttävät poliisit alkoivat laittaa ihmisiä järjestykseen ja hajoittaa heidän kokoontumistaan. Siinä riittikin tekemistä. Ihmiset olivat sen verran pahasti tolaltaan, että poliiseille tuli kunnon hiki, eivätkä he silti saaneet ihmisiä rauhallisiksi.

Miljonääri antoi käskyn, että kaikkiin lamppuihin tulee sytyttää valot. Sadattuhannet lamput valaisivat päivää keskustan kadunkulmilla, kaupoissa, kahviloissa ja ravintoloissa. Laitakaupungilla, jossa suurin osa ihmisistä asui, paloi vain kolme surullisen näköistä kaasulamppua. Kylissä ihmiset kaivoivat kaappien perukoilta pyhäinpäivää varten varastoimansa kynttilät ja katselivat sitten kynttilän valossa kauhistuneina toisiaan. Sekasorto oli valmis, jota vielä lisäsi kuka tietää mistä ilmaantuneiden lepakoiden lepatus.

Miljonääri alkoi jo tehdä laskelmia ja suunnitelmia uusista kauppatavaroista:

Kunhan paranen, teen auringosta uudenlaisia tulitikkuja. Ehkä siitä voi tehdä myös jonkunlaista rasvaa. Ovelana ihmisenä voin rikastua lisää auringon avulla helposti. Onpa onni, ettei kukaan ollut tullut ajatelleeksi tätä aiemmin.

Ihmisten keskuudessa sekaannus vain syveni. Liikkuessaan levottomana pimeillä kaduilla ihmiset törmäilivät pimeydessä toisiinsa, kuten villiintynyt karja. Miljonääri päätti aloittaa mainoskampanjan. Hän liimautti julisteitä seinille, julkaisi lööppejä ja kirjoitutti lehtiin pääkirjoituksia, joissa ylisti vihdoin saapunutta pimeyttä.

 Ikiaikainen vihollisemme on lyöty! Se vaati uhrautumista, mutta nyt se on tehty. Aikojen alusta lähtien ihmisiä kiduttanut maailman pahin despootti, aurinko, ei enää jatka pahoja tekojaan. Sen säälimättömästä mielivallasta ovat kärsineet eniten tavalliset työtä tekevät ihmiset. Miljoonat heistä ovat kuolleet kesken töittensä auringon polttavien säteiden takia. Lääkärit ja tilastot todistavat, että ne ihmiset, jotka ovat syntyneet ja työskentelevät auringon alla, tulevat 100% varmuudella, siis täysin varmasti, kuolemaan auringon alla. Tämä auringon mielivalta on nyt ohi. Miljonääri, tunnettu hyväntekijä, joka on tunnettu suuresta sielustaan (hän otti harteilleen myös traagisesti kuolleen lääkärin vaimon ja lasten elämän), on poistanut auringon taivaalta omalla kustannuksellaan ihmisten hyväksi. Tällä teolla miljonääri on ansainnut ikuisen paikkansa kultaisessa kirjassa!

Ne ihmiset, joiden kotona lamppu paloi leppyivät ja rauhoittuivat luettuaan tämän uutisen. Ne, joilla ei ollut kotona edes lamppua, pysyivät rauhattomina. Sokeat sen sijaan puhelivat maailmanlopusta.

Samaan aikaan miljonääri määräsi henkilökuntansa lähtemään ja lähti itse auringon luokse. Hän sulki oven huolellisesti perässään astuessaan aurinkoa säilyttävään valtavaan rakennukseen, ja katsoi vielä avaimenreiästä peräänsä. Hän halusi varmistua, ettei kukaan seuraa häntä ja, että aseelliset vartijat ovat paikallaan. Sitten hän jätti avaimen lukkoon, ettei kukaan kurkkisi sisälle ja näkisi hänen puuhiaan. Hän alkoi riisuutua ja ajatteli:

Miten taivaallisesti aurinko lämmittääkään. Tunnen jo, miten sen valtava voima säteilee sisääni. Se polttaa kaiken pahan ja puhdistaa minut. Lähden täältä ulos kuin nuori jumala. Aiemmin jouduin jakamaan tämän auringon tarjoaman onnen kaikkien muiden ihmisten kanssa. Nyt se on kokonaan minun, kun olen sulkenut kaikki muut pois sen lämmöstä ja valosta. Oi, miten mittaamatonta onnea on saada yksin nauttia kaikkien muiden kanssa aiemmin jaetusta onnesta.

Aurinko paistoi tuttuun tapaansa.

Onhan tämä ehkä vähän liian kuuma tämä aurinko. No, ei se mitään. Minun on opittava nauttimaan sen hyvyydestä. Kunhan vaan selkäni ei tulisi kipeäksi. Eikä pääni. Eikä suuni, silmäni, rintani eivätkä jalkani.

Auringon säteet kuitenkin kuumenivat ja kuumenivat.

– Aah! Tätä säteilyä ei voi kestää. Se polttaa sisältä ja ulkoa. Ihan kuin alkaisin muuttua tuhkaksi. No, yritän kestää vielä hetken. Sitten lähden ja hyppään kylmään jokeeni. Minusta tulee vahvin ja rikkain. Kuolematon. Mutta miten heikolta, köyhältä ja kipeältä minusta nyt tuntuukaan. Aivan kuin olisin kuolemassa. Ei, en kestä tätä enää. Menen ulos. Tämä saa riittää. Lähden – juoksen liidän.

Pelkoa silmissään palanut, rokkoinen ja alaston eli kärsivältä kerjäläiseltä näyttävä miljonääri juoksi ovelle. Oi, oi. Oveen jätetty avain oli sulanut kiinni lukkoon. Eikä mikään maailman ihme olisi kyennyt sitä ovea avaamaan. Miljonääri töni ja ravisteli ovea ja ronkki lukkoa. Aivan turhaan. Lähistöllä ei ollut palvelijaa, neuvonantajaa tai työläisten joukkoa auttamassa. Hän oli aivan yksin. Miljonääri vapisi ja lopulta hänen ruumiinsa taipui ja hervahti maahan. Kuten tyhjänä seisomaan jätetty sukka. Jostain kuului vain ääni:

Ihminen etkö yksin kestänytkään kaikille maailman ihmisille tarkoitettua onnea? Nyt siitä ei riitä sinullekaan.

Ja aurinko jatkoi paistamistaan.

Miljonääristä jäi jälkeen vain pieni kasa tuhkaa. Ei enempää kuin pienen kourallisen verran. Ja aurinko, jonka luultiin jo kadonneen, sytytti myös vankilansa ja ryöstäjänsä hauta-arkun palamaan kuin suurena kynttilänä.

Aurinko paistoi kunnes oli polttanut kaikki seinät ympärillään. Palaen ne valuivat maahan aivan kuin ne olisivat olleet hiekkalaatikolla tehtyjä taloja rankkasateessa. Auringon vankila muureineen katosi kuin taikuri temppunsa jälkeen. Aurinko alkoi taas valaista kaikkiin neljään ilmansuuntaan. Se makasi vihreällä ruoholla, kuten suuri keltainen ilmapallo.

Kukaan ei itkenyt tämän näyn nähdessään. Ihmiset olivat iloissaan ja alkoivat halailla toisiaan riemusta.

Vihdoin näemme taas toisemme ja naapurin luo johtavan tien.

He hymyilivät yhdessä auringon kanssa ja nauroivat, mutta olivat jo alkaneet miettiä, miten saisivat auringon takaisin taivaalle, jotta kaikki, kaukanakin asuvat maailman ihmiset taas näkisivät yhtä hyvin kuin hekin.

Ihmisten ilmeet vakavoituivat ja he ryhtyivät yhteiseen neuvonpitoon.

 Kuka vie auringon takaisin taivaalle?

Kaksi lasta ilmoittautui heti tehtävään: Manicka ja Pepik. He olivat ehkä Vrsovicestä tai Smichovista, tai jostain he joka tapauksessa olivat, se on aivan varmaa. Pepik ilmoitti varmuutta äänessään:

Me kyllä voimme viedä auringon takaisin. Olemme jo pienestä pitäen tottuneet kantamaan työksemme matkaajien raskaita laukkuja juna-asemalla. Viimeksikin yksi hienopukuinen herra laittoi minut kantamaan niin raskasta laukkua, että kaikki vain katsoivat ihmetellen kun kannoin sitä hartioillani. Haluaisinpa nähdä niin painavan auringon, jota minä en jaksaisi kantaa.

Manicka ja Pepik lähtivät viemään aurinkoa taivaalle. Äiti huusi heidän peräänsä:

Muistakaakin tulla ajoissa kotiin, että ehditte syömään!

Ja portin kohdalla vilkuttaen he huusivat takaisin:

 Ehditään, ehditään, tietenkin ehditään. Älä huolehdi, äiti.

Ja kyllähän he tietysti ehtivätkin ajoissa kotiin.

 

Kääntäjien huomioita sadusta jutustelun pohjaksi

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_large”,”fid”:”2866″,”attributes”:{”alt”:”aurinko”,”class”:”media-image”,”height”:”173″,”style”:”line-height: 20.7999992370605px; width: 250px; height: 198px; margin: 5px; float: right;”,”typeof”:”foaf:Image”,”width”:”218″}}]]

Sadun hyvä, mutta epäonnekas lääkäri olisi varmasti osannut kertoa: kipeän yhteiskuntamme sairauden nimi on ahneus: loputon ruokahalu kasvattaa oman määrää ja kipeästi kyltymätön halu ottaa omaksi yhteistä. Ja kun yhteiskuntamme on sairas, se yrittää tehdä meistäkin samalla tavalla sairaita: saada meidät haluamaan kaikkea, ja ottaa omaksi sitä, mikä kuuluu kaikille.

Se, mitä miljonääri teki sadussa, tapahtuu myös oikeassa elämässä. Rahalla yritetään ostaa kaikki itselle: yhtä hyvin luonnonvoimat kuin isän ja äidin tekemä työ, kaikkien aika, kaikki tilat, maat, joet, vuoret ja kuten nähtiin, jos mahdollista, niin jopa aurinko halutaan omistaa. Jopa unet ja unelmat, kauneus ja rakkaus ja koko olemassaolomme. Tämä itsekäs toiminta kääntää samalla kaiken ylösalaisin, väittää oikeaksi sitä, mikä on väärää. Ei se ole sen kummempaa kuin sadun miljonäärin väittämä siitä, että hyvä ystävämme aurinko on paha.

Älkää turhaan pelätkö tätä lapset, sillä yhdessä me tiedämme kyllä mitä tehdä. Rahan valta levittää pimeyttään ja sotkuaan ja yrittää saada teidätkin uskomaan maailmaansa, eikä siihen minkä omilla silmillänne näette ja sisällänne tunnette. Miljonäärit täällä kotonakin ottaisivat auringon, jos vain voisivat, mutta ei se niin helposti mene. Aiemmat rahan uhreiksi joutuneet ovat nimittäin lääkärin tavoin jättäneet meille joukon apukeinoja ja opetuksia, ja Manickan ja Pepikin tavoin te lapset kyllä sydämessänne tiedätte mitä on tehtävä.

Kun aurinko poltti vankilansa, kukaan ei itkenyt vankilan eikä miljonäärin perään. Sadun kaksi lasta ottivat auringon ja palauttivat sen loistamaan kaikille. He eivät halua itse omistaa aurinkosiskoaan, vaan jakaa sen kaikkien ystäviensä ja ihmisten kesken. Miksi aurinko, joka maan, vesien, metsien ja muiden ihmisten tavoin on veljemme, eikä henkilökohtainen orjamme ja palvelijamme, polttaisi poroksi yhteistä perhettään?

Auringon perhettä olette te tavallisten ihmisten lapset, jotka olette uuden aurinkoisen elämän lapsia, ettekä auringon ostajia ja sen itsekkäitä kuluttajia. Kevätauringon valossa Manicka ja Pepik lähtivät kohti kotia syömään hyvillä mielin, sillä he olivat tehneet oikean teon. Heidän iloinen laulunsa vain kaikui katukivillä.

Alkuperäisteos: Jiří Wolker: O milionáři, který ukradl slunce (1921)
Anarko-kommunistisen De te fabula narratur -julkaisijan kokoelmista
Käännös: Miska Vaski

"SATU KERTOO MEISTÄ" lasten satutapahtuma Kallion kulttuurikammarissa (Kaarlenkatu 15) sunnuntaina 1.2.2015 kello 15.

Valtaa pöydälle kaatavia ja luokassa taistelevia satuja! Lapset perheineen ovat tervetulleita kuuntelemaan ja katselemaan satuja sekä juttelemaan niistä. Musiikin ja leikkien lisäksi tiedossa on tsekkilainen 1920-luvun satu "miljonääristä, joka vei muilta auringonkin", bolivialainen animaatio heinäsirkkatytöstä ja veden katoamisesta sekä turkkilainen kansansatu laiskottelun onnesta.

Yritetään yhdessä lasten kanssa avata ajatuksia yhteiselle perustuvan tulevaisuuden mahdollisuudesta, mutta myös käynnistää yhteinen kirjahanke vastaavien satujen kokoamiseksi omaan, yhteiseen ja muidenkin käyttöön. Kaikkien innostus ja mitä erilaisimmat taidot ja voimavarat ovat tarpeen!

Uuden talouden vertaisoppiminen alkaa

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_large”,”fid”:”2856″,”attributes”:{”alt”:”Solidaarisuus”,”class”:”media-image”,”height”:”480″,”style”:”width: 250px; height: 318px; margin: 5px; float: right;”,”typeof”:”foaf:Image”,”width”:”377″}}]]

Joukko oikeudenmukaisemman ja kestävämmän talouden puolesta pakertavia aktiiveja, opettajia ja tutkijoita kokoontuu hiomaan uuden talouden menetelmiä ja strategioita. Avaustapahtuma järjestetään Otavan opiston osuuskunnan tiloissa tämän viikon perjantaina ja lauantaina 23-24.1.2015.

Nyt käynnistyvän prosessin tarkoituksena on koota yhteen laaja-alaisesti tuotannollisten vaihtoehtojen tekijöitä ja tutkijoita sekä kehittää taloudesta käytävää keskustelua.

Kurssi toteutetaan Otavan opiston ja Otavan opiston osuuskunnan aPaja-oppimisyhteisössä ja se muotoutuu kokonaisuudessaan osallistujien tarpeiden mukaiseksi.

Ensimmäisessä kokoontumisessa keskustellaan niukkuudesta, paikallisuudesta, ruoka- ja vaihtotalouksista, aikapankeista, ekonomismista sekä jälkikeynesiläisyyden ja uuden talouden eroista. Tämän lisäksi suunnitellaan kurssin tulevia tapaamisia.

Uuden talouden työkaluja -yhteisoppimisprosessi toivottaa kaikki aiheesta kiinnostuneet mukaan! 

Katso koko ohjelma: http://apaja.otavanopisto.fi/tapahtuma/1-tapaaminen-1

Ilmoittautumiset: http://apaja.otavanopisto.fi/kurssit/uuden-talouden-tyokaluja

Lisätietoja: tuomo.alhojarvi@gmail.com

Totuusradio lähettää osuuskunnasta

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_large”,”fid”:”2791″,”attributes”:{”alt”:”Osuuskuntalippu”,”class”:”media-image”,”style”:”width: 300px; margin: 5px; float: right; height: 150px;”,”typeof”:”foaf:Image”}}]]Uusi osuuskunta – tekijöiden liike

Totuusradion lähetys 3.11.2014 klo 21:30-23:30

2000-luvun ihmiskunta kamppailee ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten kriisien keskellä. Osuuskunnat ovat yhteistekemisen organisaatioita, joissa työskennellään ihmisten tarpeita eikä sijoittajien voittoja varten.

Ruokaosuuskunnat tuottavat lähiruokaa, tietotyöläiset työllistävät itseään, vanhemmat omistavat päiväkotiosuuskuntia, maaseudun asukkaat perustavat tietoverkko-osuuskuntia, hoivaosuuskunnat vastaavat julkisten palvelujen rakennemuutokseen. Osuuskunta kamppailee elämän uudelleen järjestämiseksi.

Kirjassa Uusi osuuskunta – tekijöiden liike (Into Kustannus) osuuskunnat kytketään osaksi laajempaa jatkumoa, tekijöiden liikettä. Osansa saavat myös Atlantin piraatit, pohjalainen talkooväki, Argentiinan vallatut tehtaat ja Italian sosiaaliset osuuskunnat.

Osuuskunta on tehnyt uuden paluun. Mistä on kyse?

Kirjan kirjoittajat Jukka Peltokoski, Jaana Pirkkalainen ja Tero Toivanen keskustelevat ja kiistelevät uudesta osuuskunnasta ja tekijöiden liikkeestä toimittaja Lasse Poserin kanssa Totuusradiossa maanantaina 3.11.2014 klo 21:30-23:30.

Osuuskuntalippu liehumaan!

Kuuntele:

Radiotaajuus: 98,4 (50 kilometrin säteellä Näsinneulasta Tampereella)

Internet-kuuntelu 1: http://tunein.com/radio/Radio-Moreeni-984-s14869/

Internet-kuuntelu 2: http://moreeni.uta.fi/Internetlahetys

Totuusradio: http://www.totuusradio.fi/

 

Kuva: http://www.ontario.coop/all_about_cooperatives/what_is_a_coop/the_rainbow_flag

Commoners remixing in Totuusradio

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_large”,”fid”:”2396″,”attributes”:{”alt”:”Alain Ambriosi”,”class”:”media-image”,”height”:”360″,”style”:”width: 251px; height: 188px; margin: 5px; float: right;”,”typeof”:”foaf:Image”,”width”:”480″}}]]

Alain Ambrosi from Remix the commons collective discussing in Finnish autonomous radio program Totuusradio ("The Truth Radio") on Monday, 9th June 2014, about the commons, cultural revolution, and revolution in culture.

The broadcast starts at 10 p.m. (UCT+2) in the evening and it is streamed online in internet in http://moreeni.uta.fi/Internetlahetys.

Ambrosi is a designer and producer of intercultural projects, independant researcher, author and videographer. He is presently producer of the Remix the commons and associate researcher at Communautique.

Ambrosi arrives to Totuusradio straight from Pixelache Festival held in Helsinki during the weekend, and the latest news will be discussed.

Totuusradio is a Tampere based media project that is produced by an autonomous Totuusradio collective.

The music for the evening introduced by Dj Dirty Andy!

Plug in on Monday, 9th June at 10 p.m. (UCT+2) in http://moreeni.uta.fi/Internetlahetys.

See also:

http://www.totuusradio.fi

http://www.pixelache.ac/festival-2014/

http://www.remixthecommons.org
 

Commons.fi ja Solidaarisuustalous Pixeliähkyssä!

 
Commons.fi osallistuu Pixelache -festivaaleille Helsingin Vartiosaaressa 7.- 8.6.2014. Festivaaleilla esittelemme julkaisua ja solidaarisuustalouden kartoitusta sekä ideoimme sisältöjä ja kehitämme työnjakoa julkaisun edistämiseksi

Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan ja keskustelemaan! Tapahtumassa julkaistaan myös uunituore keskustelufoorumi Yhteisalusta. Keskustelut käydään sekä suomeksi että englanniksi ja työpajojen aikataulut sovitaan joka päivä erikseen.

”Pixelache on monialainen kokeellisen taiteen, suunnittelun ja tutkimuksen verkosto. Festivaali kokoaa yhteen satoja kansainvälisiä ja paikallisia taiteen, designin, tutkimuksen ja aktivismin harrastajia sekä ammattilaisia. Tapahtuman teemaana on tänä vuonna “The Commons”; avoimen lähdeköödin, lisenssoinnin ja kulttuurin haasteet ja näkökulmat. Alateemoina käsitellään bioteknologian, urbaanin kulttuurin ja tieteen avoimuuden, yhteisöllisen jakamisen ja tiedon kysymyksiä.”

http://www.pixelache.ac/fi/

Commons.fi and Solidarity economy at Pixelache!
A working group from Commons.fi and Solidarity Economy network participate in Pixelache -festival at Vartiosaari, Helsinki 7. – 8.6. We present the projects and discuss together with the audience about the relevant topics that should be covered in the publication. We divide tasks and plans for the future development of the project.
Everyone is welcome to join the festival and the workshop! In addition we publish our new discussion forum Yhteisalusta for the common use. The discussion will be held flexibely in Finnish and English. Timetables of the workshops will be decided in the morning for each day.
”Pixelache Helsinki is a transdisciplinary platform for experimental art, design, research and activism. The festival brings together hundreds of international and local proffesionals and hobbiers in arts, design, research and activism. This year’s theme of the festival is ”The Commons”; the challenges and viewpoins of open source licencing and culture and the questions of biotechnology, urban culture and collective sharing of knowledge and scientific results.”

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Totuus osuuskunnasta Totuusradiossa

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_large”,”fid”:”1256″,”attributes”:{”alt”:”Coop wants you”,”class”:”media-image”,”height”:”225″,”style”:”width: 250px; height: 250px; margin: 5px; float: right;”,”typeof”:”foaf:Image”,”width”:”225″}}]]Neljäs Commons.fin organisoima commons-keskustelu lähetetään Totuusradiossa tänään illalla 25.11.2013 klo 22-24.

Aiheena osuuskunnat. Ole kuulolla!


Commons IV: Osuuskunta tulee – oletko valmis? 

Lama-Suomi herätti osuuskuntaliikkeen Suomessa uuteen uskoon. Työttömät alkoivat perustaa työosuuskuntia toimeentulon saamiseksi. 2000-luvulla uusia osuuskuntia perustavat erityisesti tieto- ja kulttuurialan toimijat ja tekijät. Prekariaatti on löytänyt osuuskunnat.

Aina osuuskunta ei tuo leipää, eikä sen ole edes tarkoitus. Se voi olla vain sivutoimi tai harrastus. Silti se voi olla elämän tärkeä puoli, joka tuo mieltä ja vapautta.

Osuuskunnat ovat uusia yhteisöjä ja yhteisen tekemisen paikkoja. Taivaalla väijyvät myös ekologian ja talouden synkät pilvet, jotka pakottavat miettimään elämää toisenlaisessa maailmassa. Osuuskunnissa ollaan uuden solidaarisuuden äärellä.

Commons IV jatkaa keskusteluja yhteisestä ja yhteistekemisestä osuuskunnan merkeissä. Paikalla Totuusradion studiossa ovat Uusi osuuskunta -kirjan kirjoittajat Jaana Pirkkalainen ja Jukka Peltokoski, Taru Luojola Osuuskumma-kustantamosta sekä Paula Huhtanen ja Marita Sandt Pispalan Kivijalka Osuuskunnasta.

Osuuskunta haluaa sinut!

Lähetyksen oma sivu: http://www.totuusradio.fi/commons-iv-osuuskunta-tulee-oletko-valmis/

 

The Political Economy of the Commons @ Helsinki 25th May 2013

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_original”,”fid”:”876″,”attributes”:{”alt”:”Map of Science”,”class”:”media-image”,”height”:”193″,”style”:”color: rgb(34, 34, 34); font-family: Arial, Verdana, sans-serif; font-size: 12px; width: 210px; height: 193px; margin: 5px; float: right;”,”typeof”:”foaf:Image”,”width”:”210″}}]]In the past two decades the commons has become a widely debated concept within various academic disciplines, such as environmental studies, social sciences, law and political economy. The commons has also become a central part of the vocabulary of contemporary social movements.

Seminar at the University of Helsinki on Saturday 25th May 2013

Department of Political and Economic Studies, Main Building, Room 3 (Fabianinkatu 33)

Download the program and abstracts as PDF

Program:

09:30–09:45 The Political Economy of the Commons – Opening of the Seminar
Tero Toivanen & Taavi Sundell

09:45–10:00 Common Greetings from Peru (via Skype)
Prof. Teivo Teivainen with Peruvian colleagues

10:00–10:45 Keynote: The Political Economy and Political Phenomenology of Living with Fossil Fuels
Prof. Tere Vadén (http://nuvatsia.terevaden.net/)

10:45–11:15 Beyond the Commons to Enclosure – Beyond Enclosure to the Heart of the Commons
Anthony McCann (http://wwww.anthonymaccann.com)

11:15–11:45 Understanding Cultural Commons
Sanna Marttila

11:45–12:15 Marx’s Theory on Value and Cognitive Capitalism
Paula Rauhala

12:15-13:00 Lunch

13:00–13:30 OSS 2.0 as a Microenclosure of Commons
Juho Lindman

13:30-14:00 Production, Decentralization and the Commons
Elina Turunen

14:00–14:30 Occupy life! Precarity, Basic Income and the Commons
Jukka Peltokoski

14:30–15:00 The Precarity of the Commons – Commons and Basic Income in the Age of Precarity
Mikko Jakonen

15:00- Ending Words for Fellow Commoners
Tero Toivanen

15:30 Get-together at Maailma kylässä festival in Kaisaniemi

FYI:

The Seminar will be broadcasted live via Bambuser: bambuser.com/channel/commons.fi

Download the program and abstracts as PDF

Facebook: https://www.facebook.com/events/535851219789979

For more info please contact: Tero Toivanen, tero.toivanen@helsinki.fi, p. +358 44 5331750

For the Call for Papers of the Seminar see: http://www.commons.fi/cfp-political-economy-commons-helsinki-25th-may-2013

Picture: Political Economy Now! The struggle for alternative economics at the University of Sydneyhttp://purl.library.usyd.edu.au/sup/9781921364051