Avainsana-arkisto: arvot

Solidaarisuustalouden arvot

Suomen solidaarisuustalousverkosto esitti ensimmäisen luonnoksen manifestistaan Suomen sosiaalifoorumissa vuonna 2013. Manifesti määrittelee arvot, joita solidaarisuustalouden toimijat pyrkivät toteuttamaan toiminnassaan.

Solidaarisuustalouden manifesti julkaistaan tässä sarjana. Lue myös:

Suomen Solidaarisuustalousverkosto edistää seuraavia arvoja:

Ekologinen kestävyys

Kaikki solidaarisuustalousarvot ovat sekä ihmisten välisiä että ihmisten ja muun luonnon välisiä. Solidaarisuustaloudessa toiminta kunnioittaa luonnon kantokyvyn rajoja ja luonnon monimuotoisuutta. Tavoitteenamme on jättää elinvoimainen maapallo myös tuleville sukupolville, joten pyrimme vähentämään ympäristövaikutuksia.

Moninaisuus

Solidaarisuustaloudessa  on monia tapoja vastata tarpeisiin; eri tyylein ja perustuen erilaisiin ajattelutapoihin. Työskentelemme yksin ja ryhmissä. Teemme ja saamme asioita ja palveluja luontaisetuja vastaan, aikapankissa tai palkalla.

Autonomia  

Samaan tarpeeseen voi vastata monella eri tavalla ja solidaarisuustaloudessa kunnioitetaan eri ryhmien itsenäistä toimintaa, jotka pohjautuvat eri kokemuksiin, havaintoihin ja perinteisiin. Solidaarisuustaloudessa keskustelevat esimerkiksi vegaaniravintola ja luomuliharavintola, koroton ja kestävää taloutta rahoittava pankkitoiminta. Solidaarisuustalouteen kuuluva kokeilu pohjautuu autonomiaan, eri ryhmien itsenäiseen ja omanlaiseensa ymmärrykseen siitä, miten voidaan kehittää valtavirrasta poikkeavaa toimintaa nykyaikana.

Yhteistyö

Solidaarisuustaloudessa  uskomme yhteistyöhön. Irtisanoudumme liiallisesta kilpailusta ja  kaikenlaisesta hyväksikäytöstä kulttuurissamme. Toivomme yhteisesti rakennettua yhteiskuntamallia, joka perustuu harmoniseen kehitykseen ja oikeudenmukaisiin taloudellisiin suhteisiin. Kannatamme yhteistyön  etiikkaa, joka tukee ihmisten ja organisaatioiden välistä oppimista ja osallistavaa työtä; yhteistä päätöksentekoa sekä vastuiden ja  velvollisuuksien jakamista. Yhteistyöprosessit toteutuvat yleensä  verkostoina, joissa eletään näiden arvojen mukaisesti niitä rikastaen. Yhteistyön prosessien tulee ulottua maantieteellisesti kaikille tasoille: paikalliselle, alueelliselle, valtiolliselle, kansainväliselle ja globaalille.
Solidaarisuustalousverkosto toimii yhteistyössä uutta taloutta hahmottelevien toimijoiden, kuten esimerkiksi itävaltalaisen Vivir Bien -kartan luojien  kanssa.

Jaettu valta (päätöksenteko, resurssit)

Jokaisella on oikeus päästä käsiksi yhteiskunnallisiin mahdollisuuksiin ja hankkia resursseja. Jokaisella on oikeus osallistua työn suunnitteluun. Työntekijöiden ja kansalaisyhteiskunnan on osallistuttava tuotantovälineiden omistukseen ja päätöksentekoon. Omistukseen ja  päätöksentekoon liittyy täten myös hyöty, valta, vastuunotto ja  asiantuntemus, jota on oltava halukas ja valmis ottamaan vastaan.

Tasavertaisuus

Tasavertaisuudella tarkoitamme solidaarisuustalouden tasavertaisia mahdollisuuksia  harjoittaa taloudellista toimintaa, oikeutta osallistua. Tasavertaisuuden  saavuttamiseksi on oltava mahdollisuus hankkia tietoa, minkä läpinäkyvyys mahdollistaa. Resurssit ovat tasavertaisesti  saatavilla, kun ne erotetaan vapaasta spekulaatiosta ja niitä arvostetaan sekä jaetaan oikeudenmukaisesti. Solidaarisuustalous on järjestetty  ratkaisemaan tasaveroisuuden ja oikeuden puutteet.

Laadukas työ

Solidaarisuustalous kehittää työn inhimillisyyttä. Työn myötä  toteutuva mahdollisuuksien ja kykyjen kehittyminen on eräs inhimillisen  kasvun avaimista. Ihmiset itse ovat solidaarisen talouden päähenkilöitä. Toisaalta työmme kautta kykymme palvelevat muiden ihmisten tarpeita. Kun  työtä käsitellään, muistetaan kaikki inhimillisen  toiminnan muodot, kuten kotityö ja hoiva tai huolenpito.  Solidaarisuustaloudessa nähdään työ ja työsuhde erillään toisistaan –  jälkimmäinen viittaa yksinomaan sopimuksen juridiseen muotoon.  Solidaarisuustaloudessa pyritään työn uudelleen määrittelemiseen mm.  työosuuskuntien, aikapankkien tai luontaistalouden kautta.

Voitto ei ole tarkoitus

Solidaarisuustalouden  tavoite on ihmisten kokonaisvaltainen, yhteisöllinen ja yksilöllinen  kehitys. Apuvälineinä ovat taloustoiminnan tehokas hallinta, toiminta joka on taloudellisesti kannattavaa ja kestävää, ja jossa voitot  investoidaan uudelleen toiminnan kehittämiseen tai jaetaan eteenpäin.  Voiton edelleen jakaminen tarkoittaa, että tuotto käytetään palvelemaan koko yhteiskuntaa eikä yksityisen pääoman kertymistä. Tästä seuraa kokonaisvaltaista hyötyä.

Ympäröivän yhteiskunnan toimintaan osallistuminen

Solidaarisuustalous on erottamaton osa yhteiskuntaa eikä voi kehittyä siitä erillisenä.  Solidaarisuustalouden toimijat sitoutuvat osallistumaan paikalliseen ja  yhteisölliseen kestävään kehitykseen. Tämä on prosessi, joka voi  johtaa eriarvoistumista, vallan keskittymistä ja syrjäyttämistä tuottavien rakenteiden muuttamiseen.

Solidaarisuustalous ei ole…

Solidaarisuustalousverkoston manifesti määrittelee myös mitä solidaarisuustalous ei ole.

Solidaarisuustalousverkosto esitti ensimmäisen luonnoksen manifestistaan Suomen sosiaalifoorumissa vuonna 2013. Manifesti julkaistaan tässä sarjana. Lue myös:

Solidaarisuustalous ei ole…

Tavaroiden ylikulutusta

Solidaarisuustalous vastustaa uskomusta siitä, että inhimilliset tarpeet voi  tyydyttää yksinomaan tavaroiden avulla ja että tarpeet ovat mahdollisuuksia yksityiseen voittoon ja pääoman kertymiseen.

Materiaalisen rikkauden tavoittelua

Solidaarisuustalous vastustaa sekä rikkauden käsitettä että sen arvioinnin indikaattoreita,  jotka rajautuvat tuotanto- ja markkina-arvoon ilman, että arvioidaan taloudellisen toiminnan muita arvoja kuten ympäristöä, yhteiskuntaa ja kulttuuria. Solidaarisuustalous ei pyri jatkuvaan kasvuun.

Pelkästään kolmannen sektorin toimintaa

Solidaarisuustalous pyrkii yleistymiseen, ei eristäytymiseen. Solidaarisuutalous ei ole yksittäisten sosiaalisten ja ekologisten ongelmien ratkaisemista, vaan se muuttaa koko talouden toiminnan sosiaaliseksi ja ekologiseksi. Solidaarisuustalous ei ole rajattu mihinkään taloussektoriin vaan pyrkii leviämään kaikkialle.

Kansallisvaltiokeskeistä

Solidaarisuustaloudessa tavoitteena ei ole, että ”Suomi pysyisi maailman kärjessä”, vaan että maailman eri alueet ovat  taloudellisesti tasavertaisessa asemassa. Nykyisen eliitin taloustoiminta on sosiaalisesti ja ekologisesti  kestämätöntä.

Yksityistämistä

Solidaarisuustalous vastustaa julkisten palveluiden yksityistämistä ja tarjoaa vaihtoehtona  julkisten palveluiden ”yhteistämisen”. Monia kuntapalveluita pidetään myös solidaarisuustalouden mukaisina.

Teoria tai utopia

Solidaarisuustalous ei ole teoria tai utopia, vaan käytäntöihin pohjautuvaa toimintaa. Teoriat  ja utopiat kyllä inspiroivat ja tukevat käytännön työtä, kuten käytäntö vaikuttaa teorioiden ja utopioiden  kehittämiseen.

Lue myös:

 

Suomen solidaarisuustalousverkoston periaatteet

Solidaarisuustalouden toteuttaminen on prosessi.

Manifestissaan verkosto kirjoitti ylös periaatteet, joita se haluaa pitää yllä solidaarisuustaloutta kehittäessään.

Suomen solidaarisuustalousverkosto esitti ensimmäisen luonnoksen manifestistaan Suomen sosiaalifoorumissa vuonna 2013. Manifesti julkaistaan tässä sarjana. Lue myös:

Prosessin periaatteita ovat:

Nöyrä ja itsekriittinen

Nykytaloutemme rakennusaineena on monien ihmisten ja luonnon kärsiminen ja riistäminen. Taloustoimintamme hyötyy tästä rakenteesta ja on oleellisesti riippuvainen siitä.
Epävarmuus, pelko ja kilpailu tekevät taloustoiminnastamme vielä riippuvaisempaa nykyisistä valtasuhteista. Esimerkkinä toimii tietotekniikan kehitys, sen tuotanto, ylläpitäminen sekä pois heittäminen. Emme luo solidaarista taloutta vain itsellemme, vaan sellaiseksi, josta kaikilla on mahdollisuus hyötyä.

Monia mahdollisia tapoja toimia 

Yhteiskunnan ja ihmiskunnan tulevaisuuden ja sen sosiaalisten ja  taloudellisten rakenteiden muutosten on löydettävä muotonsa demokratian ja dialogin kautta, sillä ihmisten ja  ihmisryhmien itsemääräämis- ja itseorganisoimisen kenttä ei ole yhtenäinen vaan monimuotoinen. Jokaisen toimintamuodon on oltava itsekriittinen, kyettävä vastaanottamaan kritiikkiä sekä kohdistettava kritiikkinsä rakentavasti.

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_original”,”fid”:”1011″,”attributes”:{”alt”:””,”class”:”media-image”,”height”:”179″,”style”:”width: 211px; height: 157px; float: right; margin: 5px;”,”typeof”:”foaf:Image”,”width”:”240″}}]]

Jatkuva prosessi

Koko taloutta on jatkuvasti tutkittava, ymmärrettävä ja tarvittaessa muutettava.Solidaarisuustaloudessa kaikkea toimintaa on voitava

muuttaa ja päättääkin muiden kuin taloudellisesta kannattavuudesta johtuvista syistä. Jos siis nykyään ollaan valmiita hyväksymään taloustoiminnan muuttaminen ja lopettaminen yhtälailla taloudellisen kannattamattomuuden vuoksi, solidaarisuustaloudessa hyväksytään muutos ja lakkauttaminen koko maailman väestön ja luonnon parhaaksi.
 

Jatkuva kokeilu

Solidaarisuustalouteen ei ole etukäteen määriteltyjä valmiita teorioita; toisaalta on monta inspiroivaa teoriaa. Käytäntö luo ja korjaa teoriaa, teoria luo ja korjaa käytäntöjä.

Lue myös: