Muistio Solidaarisuustalous-keskustelutilaisuudesta 1.12.2012 Siemenpuussa (Hki) klo 13–17
Paikalla: Oscar Fresán Landíbar (Merkur-pankki, Pankki 2.0), Ruby van der Wekken (Siemenpuu säätiö/Stadin aikapankki), Tuomo Alhojärvi, Sanna Ryynänen (Itä-Suomen yliopisto), Lauri Alhojärvi, Tuuli Hirvilammi, Lena Kiander
Yhteenveto keskusteluteemoista
1. Tapaamisen taustoja ja tavoitteita
2. Karttojen laatimisen yleisiä periaatteita
3. Kansainvälisiä esimerkkejä solidaarisuustalouden järjestäytymisen prosesseista
4. Näkymiä nettikartan laatimiseen ja sen toiminnallisuuksiin
5. Seuraavia askeleita
1. Tapaamisen taustoja ja tavoitteita
– Vuonna 2011 toteutetut kartoitus-työpajat (Suomen sosiaalifoorumi, Tampereen sosiaalifoorumi, Musta Pispala, Oulun sosiaalifoorumi). Työpajoissa kerättiin esimerkkejä sosiaalidaarisuustalouden toimijoista: http://openfsm.net/projects/solidaarisuustalous/tekijat–suomessa. Kerrätystä tiedosta tehtiin konkreettisten esimerkkien kartta commons.fi-sivustolle http://www.commons.fi/sites/commons.drupalgardens.com/files/Vuoden%202011%20työpajojen%20anti.png
– Kartoitustyöpajojen idea on ollut herättää keskustelua siitä, mitä on solidaarisuustalous ja pohtia mitä etuja kartoitusmenetelmällä on.
– 1.12.2012 järjestetyn tapaamisen (http://www.commons.fi/keskustelemaan–solidaarisuustaloudesta) ajatuksena oli käynnistää uusi prosessi, joka jatkaa keskustelua siitä, miten solidaarisuustalouden toimijoita ja commonseja voidaan kartoittaa paikallisesti ja löytää myös keinoja siihen, miten toimia verkossa interaktiivisen kartan muodossa. Yleisempi tavoite on hahmotella, miten voimme ryhtyä purkamaan nykyisen talouden valtasuhteita ja muuttaa taloutta toisenlaiseksi. Tämä uusi prosessi käyttää nettisivuna www.solidaarisuustalous.fi-sivustoa (sama kuin commons.fi).
2. Keskusteltiin karttojen laatimisen (mapping / cartography) yleisistä periaatteista
– Huomioita vuoden 2011 työpajojen perusteella laaditun kartan perusteella:
o Ovatko kaupungin rahoittamat toimijat solidaarisuustaloutta, esim. Rauhaniemen kansankylpylä?
o Kuuluuko S-ryhmä kartalle? > oltiin yksimielisiä siitä, että ei: vaikka toiminnan perusperiaate on osuustoiminnallinen, S-ryhmän liiketoiminta, esim. ABC:t tai ravintolat, eivät toteuta eivätkä edistä solidaarisuustalouden arvomaailmaa ja tavoitteita
>>> Todettiin, että karttojen laatimista ohjanneiden periaatteiden (”tiettyjen arvojen toteuttaminen kuten moniarvoisuus, autonomia, tasa-arvoisuus, demokratia ja ekologisuus”) rinnalle on tärkeää nostaa myös valmius mm. em. arvojen edistämiseen ja halu vaihtoehdon edistämiseen, siis halu kulkea yhdessä samaa tietä muiden solidaarisuustalouden toimijoiden kanssa
– Miten toimijat valitaan / päätyvät solidaarisuustalous-kartalle?
o Ketkä ovat solidaarisuustalouden toimijoita?
– Solidaarisuustalouden kartasta ei saa tulla vain ”eettisen kuluttamisen opas”
o Kuka sen tunnistaa, toimijat itse vai ”joku muu”?
o ”Who wants to be on the map?” -periaate?
o Jos taloudellisen vaihtoehdon edistämiseen liittyvä kriteeri mukana, se pudottaa jo automaattisesti osan toimijoista prosessin ulkopuolelle? (ts. mukaan ei edes halua sellaisia toimijoita, joiden ei voi katsoa edustavan solidaarisuustaloutta?)
o Pisteytysjärjestelmä osa-alueittain eli täytyy saavuttaa tietty minimipistemäärä?
o Miten kartalle päätymisen / pääsemisen prosessista olisi mahdollista tehdä mahdollisimman avoin?
– Koko ajan kasvava solidaarisuustalouden toimijoiden ydinryhmä (”sitoutuneiden ryhmä”): ne jotka ovat jo ”sisällä”, päättävät yhdessä?
– Äänestys?
– Konsensusmenettely?
o Voiko kartalta myös pudota pois? Millä perusteella?
>>> Todettiin alustavasti, että kartalle päätymisen / pääsemisen kriteerinä on sitoutuminen tiettyihin toiminnan arvoihin ja perusperiaatteisiin sekä se, että jo toteuttaa toimintaa niiden mukaisesti
3. Käytiin läpi esimerkkejä jo toteutuneista solidaarisuustalouden (kartta)prosesseista
SolidarityNYC (solidaritynyc.org) / Tuuli (interview w/Cheyenna Weber)
– The idea of mapping: to render something invisible to visible
– 700 organisations, who want to be identified as being part of the solidarity economy, mapping a good way to visualize
– People get exited to see that there are so many things happening
– They wanted that people who are with, understand where they are involved and why, and people from outside were wanted to get inspired and promote what people are already doing and can join the existing ones instead of building own (like housing coop or credit union)
– They use Google maps and had a designer, and hired geography students from Columbia University
– Number of international groups have maps, one is new economic foundation
– Problem that there is a lot of money involved, big NGO’s get money and small ones not and still people want to use your data
– The problem with Google is that you cannot own it, and you want to own it someway → tension between commons and you want to protect the label that’s on it
– Map is very hard to maintain, needs a lot of time
o map is outdated on the moment you post it because it’s chancing so much
o people send new information all the time, and C. has to go through three different person to get it posted
What they are doing now after the map?
– Short films about the organisations
– Educational events, summer institute of Columbia: solidarity economy tour
– Solidarity exchange: mutual aid group and really really free market (freegans)
– Occupy-folks think that Coops are too conservative
– They choose 40 leaders or people who are somehow interesting or important for the movement and are going to interview 25 of them, out to the field with them to know what they have available, what resources, what they need, what is their vision for what ever their organisations are doing and where do they see the potential of co-operation (like what time banks can do for community gardens) → will analyze the data and see where there are connections and people talking about the same thing → bring them together for discussion and after come back with some report and invite people to a meeting, like a dinner together, hope that interviews will get people together
– Long term vision is to build a coalition with these leaders of organisations, who want two things: they want economic power by integrating their different efforts with each others and they want build political power, to develop policy initiatives, to support solidarity economy and commons and community-led development rather than top-down
– Economic power because many of the organizations are small and struggeling and they need to save money and time by combining efforts (e.g. in marketing)
– At the moment everyone is just busy with own business but C. wants to bring them into dialogue and build networks
– Would love if they could build new business and new initiatives out of it
– Still money-based, very practical to save the work people are doing right now
– The aim is that the city would be more aware of the organisations, because now the city acknowledges only part of the actors like food coops but not the alternative economy
– ”The city totally benefit one percent, why not to turn it upside down to benefit us?”
– We have to build political power also by building alliances with other organisations with electoral power → 30-year-plan
– Keskusteluhuomioita ja avoimeksi jääneitä kysymyksiä:
o Minkälaiset ovat ne periaatteet ja arvot, joihin SolidarityNYC-kartalla mukana olevat toimijat sitoutuvat?
o Kartalla olevat toimijat eivät ole vielä yhteisö, vaan niitä yritetään rakentaa sellaiseksi?
o Suomessa pitäisi lähteä liikkeelle toisenlaisesta toimintamallista: verkostoa ja toimijoiden yhteisöä pitäisi rakentaa jo alusta saakka, kartoittamisen rinnalla – se ei voi olla ”next step”
Brasilia / Sanna
– Brasiliassa solidaarisuustalouden järjestäytyminen alkoi ensimmäisestä Maailman sosiaalifoorumista vuonna 2001, jolloin perustettiin Grupo de Trabalho Brasileiro de Economia Solidária -työryhmä (GT-Brasileiro), jonka tavoitteena oli löytää olemassa olevan toiminnan yhteinen ydin ja tukea solidaarisuustaloudeksi (economia solidária) kutsutun kentän identiteetin muodostumista
– Vuonna 2002 GT-Brasileiro laati esityksen vastavalitulle työväenpuolueen presidentille Lulalle otsikolla ”Solidaarisuustalous kehityksen poliittisena strategiana” (“Economia Solidária como Estratégia Política de Desenvolvimento”). Se käynnisti prosessin, jonka seurauksena perustettiin kansallinen solidaarisuustalouden ministeriö Secretaria Nacional de Economia Solidária (SENAES), jonka johtoon nimitettiin Paul Singer.
– Vuonna 2003 solidaarisuustalouden toimijoiden järjestäytyminen jatkui: silloin perustettiin Brasilian solidaarisuustalouden foorumi Fórum Brasileiro de Economia Solidária (FBES – fbes.org.br), jonka muodostaa n. 3000 solidaarisuustalouden toimijaa ympäri Brasiliaa. FBES jäsentää solidaarisuustalouden kentän kolmitahoiseksi:
o Solidaarisuustalouden piiriin kuuluvat toimijat, joiksi lasketaan kollektiivit (esim. osuuskunnat, vaihtopiirit, yhdistykset ym.), joiden päätöksenteko tapahtuu itsehallinnollisesti ja yhteistoiminnallisesti ja jotka toteuttavat taloudellisen toiminnan piiriin kuuluvaa toimintaa (tavaroiden ja palveluiden tuotanto, pankki ja luotonanto, solidaarinen kulutus)
o Solidaarisuustaloutta tukevat ja edistävät toimijat, kuten kouluttajat, tutkijat, ajatushautomot, luotonantajat ym.
o Julkinen hallinto kunnallisella ja valtakunnallisella tasolla, joka tuottaa, koordinoi ja toimeenpanee solidaarisuustalouspolitiikkaa
– FBES järjestää solidaarisuustalouden toimijoiden kokoontumisia (v. 2004 lähtien) ja solidaarisuustalouskongressia (v. 2006 lähtien)
– FBES koordinoi parhaillaan kampanjaa solidaarisuustalouslain (Lei da Economia Solidária) säätämiseksi
o Hankkeen taustalla on huomio siitä, että nykyisellään Brasilian lainsäädäntö ei tue solidaarisuustalouden piirissä tapahtuvaa toimintaa vaan päinvastoin hankaloittaa sitä
o Hankkeella tavoitellaan lainsäädäntöä, joka tunnustaisi ja tukisi solidaarisuustalouden periaatteiden mukaisesti toteutuvaa taloudellista toimintaa
o Lisätietojahttp://cirandas.net/leidaecosol
– cirandas.net -kartoitussivusto kokoaa Brasilian solidaarisuustalouden toimijoita yhteen. Sivuston toiminnallisuuksia ovat mm.
o Haku (tuote / toimiala / alue)
o Mahdollisuus tutustua toimijoiden taustaan ja historiaan
o Mahdollisuus tilata sivustolla mukana olevien toimijoiden tuotteita (sivustolla ei kuitenkaan ole varsinaista verkkokauppaa)
o Sosiaalinen verkosto: myös yksittäiset solidaarisuustaloudesta kiinnostuneet ihmiset voivat luoda sivustolle oman profiilinsa ja olla yhteydessä muiden kanssa
o Keskustelualue
o Uutiset
o Sivustolla pohditaan mahdollisuuksia verkkokaupan aloittamiseen ja solidaarisuustalouden periaatteita noudattavan logistiikan järjestämiseen
– Keskusteluhuomioita ja avoimeksi jääneitä kysymyksiä:
o Minkälaiset ovat ne periaatteet ja arvot, joihin cirandas-kartalla mukana olevat toimijat sitoutuvat? Miten toimijoita sitoutetaan?
o Brasiliassa prosessi solidaarisuustalouden vahvistamiseksi on 2000-luvun alusta saakka pyrkinyt paitsi toimijoiden yhteistyön ja näkyvyyden lisäämiseen myös vahvaan (puolue)poliittiseen vaikuttamiseen – mitä tällainen toiminta tarkoittaisi Suomen näkökulmasta?
Espanja / Oscar
– Portal de economía solidariasolidaarisuustalouden portaali (http://www.economiasolidaria.org)
– Sivustoa ylläpitää vaihtoehtoisen ja solidaarisen talouden verkostojen verkosto REAS http://www.economiasolidaria.org/red_redes
– Verkosto on jaettu alueellisiin yhdistyksiin
– Sosiaalinen kauppapaikka mercado social http://www.economiasolidaria.org/mercado_social ja http://www.konsumoresponsable.coop/mercado–social
– Auditoría social eli sosiaalinen auditointi http://www.auditoriasocial.net/
– Carta economía solidaria > 6 solidaarisen talouden toimintaperiaatetta/-arvoa, johon REASiin kuuluvat järjestöt sitoutuvat (13-sivuinen dokumentti). http://www.economiasolidaria.org/files/CARTA_ECONOMIA_SOLIDARIA_REAS.pdf
– Keskusteluhuomioita ja avoimeksi jääneitä kysymyksiä:
o Solidaarisuustalouden toimijoiden (itse)auditointi on kiinnostava toimintamalli – toimisiko myös Suomessa? Olisiko yksi sitouttava elementti ja osoitus sitoutumisesta?
o Eri maiden toimintamalleista olisi kiinnostavaa koota kattava selvitys ja yhteenveto
4. Karttamahdollisuuksia ja -toiminnallisuuksia
– Jos halutaan rakentaa solidaarista taloutta, teknisen alustan pitäisi olla muu kuin Google – mutta Google monesti helpoin ja kätevin
– Openstreetmap.org – wikipohjainen kartta – ehdotettu, että tätä karttamahdollisuutta selvitetään pidemmälle
o Periaatteessa tarpeemme yksinkertainen: on oltava nettisivuille upotettu karttatyökalu, johon voidaan lätkiä (pinpoint) toimijoita ja tallentaa tietoa niistä.
○ Ei voi tehdä omaa karttaa ja taltioida tietoja OSM:n serverille, sitä varten on olemassa erillisiä palveluita, ilmaisia ja maksullisia, joiden kautta ko. kartta-alustasta voi muovata omia karttapalveluitaan >> pitäisi olla mahdollista tehdä erilaisia ja eri mittakaavaisia karttoja
– Kansainvälisiä vaihtoehtoja:
o ESSglobal
o Gtne.org – suhteellisen vähän toimijoita; hyvät periaatteelliset lähtökohdat; mutta omia periaatteita ei pystyttäisi uusintamaan tarpeista lähtien
– Kannattaako johonkin kv-vaihtoehtoon liittyä?
o Pitäisi olla samalla kartalla myös arvomaailmallisesti/poliittisesti ko. verkostojen kanssa > onko kartalla toimijoita, joita itse emme sijoittaisi sinne?
o Kv-keskusteluissa (Ruby) suositeltu oman kartan laatimista
o Valmiilla OSM-kartoilla näkyvissä maamerkkejä (esim. suuret supermarketit), joita ei haluta näkyviin solidaarisuustalouskartalle? On selvitettävä, saako nämä piiloon.
o Kieli: kartan ei tarvitse olla maantieteellisesti rajattu Suomeen, mutta kulttuurin/kielen näkökulmasta suomalainen.. Tai siitä voidaan ainakin lähteä, jos tiedot kartalle saadaan niin niitä pitäisi periaatteessa pystyä yhdistämään myös kansainvälisiin (esim. Itämeren alueen tai Pohjoismaisiin) yhteiskarttoihin.
– EU-tason hankkeet, esim. ekokylät: EU:ssa tuetaan vaihtoehtotoimintaa – ”EU:ssa on tälle puolelle rahaa, jos vain osaa hakea” > pohdittiin, pitäisikö rahaa jossain vaiheessa hakea
o ”Suomessa kansalaisyhteiskuntaa tukahdutettu sillä, että on paljon valtiorahoitteista toimintaa”
– Suomessa toteutettavan kartan tekemiseen ei välttämättä edes tarvita paljon rahaa. Riippuu valittavan palvelun maksullisuudesta, tarvittavasta serveritilasta ja mahdollisesti tarvittavasta teknisestä aputyövoimasta. Jälkimmäisen suhteen kaikki ehdotukset tervetulleita.
– Voiko mukana olla myös yksittäisiä ihmisiä? – esim. luontaishoitaja, vaihtoehtohoitaja
– Mitä tähän mennessä toteutetusta prosessista otetaan mukaan / miten sitä viedään eteenpäin?
>>> Kartan osalta edetään seuraavasti: (1) jatketaan openstreetmap.org -kartan käyttökelpoisuuden ja -mahdollisuuksien selvittelyä (Tuomo, mutta kaikki apu tervetullutta!), (2) lähdetään liikkeelle Suomen kontekstista, mutta tuotetaan tietoa siinä muodossa, että sitä voi yhdistää myös muihin palveluihin, jos sellainen tarve syntyy.
5. Näkemyksiä jatkosta
– Asian edistäminen on tärkeää, tämä todettiin yhteisesti – ja on tärkeää toimia, ei jäädä vain miettimään toimintamalleja
– Tarvittavan työn määrä herätti kysymyksiä – löytyykö siihen (aika)resursseja?
– Edetä voi myös pienin askelin
– Ehdotettiin alueellista etenemismallia kartoittamiseen: yhteys eri alueiden avainhenkilöihin
– Karttasivusto
o Jatketaan teknisten vaihtoehtojen selvittelyä
– Toiminnan periaatteiden ja arvojen alustava hahmottelu: todettiin, että se mitä nyt tehdään, on jatkumo ja rinnakkaista eri maiden toteutetuille ja käynnissä oleville solidaarisuustalousprosesseille
o Hyvien käytäntöjen soveltaminen Suomeen ja haasteista oppiminen
o Eri maissa muotoillut solidaarisuustalouden arvot ja toiminnan periaatteet pohjaksi Suomessa toteutettavalle solidaarisuustalouden arvojen määrittelytyölle
o On tärkeää jatkaa keskustelua siitä, kuva voisi ja haluaisi olla kartalla ja mitkä ovat kartan laatimisen laajemmat, poliittiset, tavoitteet
– Tarvitaan yhteisökokous, jossa mukana laajemmin solidaarisuustalouden toimijoita
o Haasteena huomioitiin ajankäytön ongelmat: toimijat ovat kiireisiä
o Voisiko henkilökohtaisten tapaamisten rinnalle kehittää muita keskustelumalleja? Alustavasti hahmoteltujen asioiden nettikommentointi?
o Pitäisikö myös kartoittaa sitä, mitä toimijat itse toivovat: millaista toimintaa ja järjestäytymistä?
– Todettiin, että tarvitaan jonkinlaista pohjatyötä, jonka perusteella voidaan lähteä miettimään asioita eteenpäin – ihan tyhjältä pöydältä on vaikeaa aloittaa
o Jatketaan siitä, mitä tähän mennessä on jo tehty
– Uusi vastaava kokous/keskustelutilaisuus kevättalvella
o Arvoperustan kiinnittäminen kv-keskustelun pohjalta
o Kartoittamisen konkreettinen edistäminen ja karttasivuston toteuttaminen
– Todettiin, että olisi tärkeää, että se mitä tehdään, saadaan näkymään myös ulospäin: että ihmiset tietävät ja tulevat mukaan; isompi ja laajempi keskustelu olisi tarpeen
6. Seuraavat askeleet
– Teknisten vaihtoehtojen selvittämistä jatketaan (Tuomo, Ruby mukana) > tavoitteena suomalainen solidaarisuustalouden karttasivusto
– Laaditaan alustava ehdotus solidaarisuustalouden arvoiksi ja toimintaperiaatteiksi kansainvälisten esimerkkien (esim. Bra, Esp, US) pohjalta (Tuuli & Sanna, Ruby mukana)
– Hahmotellaan toiminnan rakenteita ja organisoitumista (Lauri) > millainen prosessi, miten sen eri osa-alueet linkittyvät toisiinsa
– Alueellisten yhteyshenkilöiden etsiminen (Lauri)
– Jatketaan keskustelua terminologiasta halu/tarve mukaan
o Onko solidaarisuustalous paras mahdollinen käsite/sana?
Commons.fi 
