Commons.fi & RIPESS at Pixelache “Local and Decentralised”

Commons.fi and visiting RIPESS European coordination team participated at the Pixelache2017 Local and Decentralised Festival. While Commons.fi already was to participate at the festival, the possibility of having the RIPESS team over was a great opportunity to share insights and strengthen the objectives of Commons.fi.

Circle-Gate-820x400

Jatka lukemista Commons.fi & RIPESS at Pixelache “Local and Decentralised”

UNIVERSSE2017

 

Banner

Before the start of the UNIVERSSE2017 4th Solidarity economy congress in Athens (9-11 June 2017), The 6th General Assembly Meeting of the RIPESS Europe (Solidarity Economy Europe network) took place. Commons.fi has for one year been a member of the network. During the meeting 5 new members joined the network from Bulgaria (Ideas Factory), Czech Republic (Ecumenic Academy of Prague), Greece (DOCK – Solidarity Economy Zone and Biocamp) and Portugal (RedPES).

As mentioned in RIPESS Activity Report 2016, Commons.fi has been involved in RIPESS’ strategy point of ”Convergences”, with regards to solidarity economy and commons strands. This refers in practice to the fact that Commons.fi members participated in the Solidarity economy and Commons policy co-writing as part of the European Commons Assembly process. The relation between Solidarity economy and the Commons was also up for Debate in Athens (See below). To empower a movement of convergences is also one of the two main objectives of the RIPESS Action Plan 2016-2018 : ” the determination is to bring together the forces of change represented by the constellation of alter-economic movements. In spite of their very active work at local or sectorial level, their energies and strengths are currently diluted because they are still scattered.”

The strategy session following RIPESS General Assembly on the issue of convergence and alliance building (with for instance Commons movements, Transition, Degrowth and other similar initiatives) probably well reflected the different stances around the issue of convergences. For some it is a problematic discussion. Noted was that different concepts are also answers to different contexts and problems. Someone proposed the word cooperation to be simply a better word. Others noted it is perhaps better to focus on common goals. This then resonating with the opinion that it is better to say what we want to do, then what we are. We can have different worldviews, but our practices can still be the same.

The two other strategic sessions focussed on inter-cooperation and networking (including education, training, and mapping) and public policies (from the municipalist movement to the co-construction of European policies, such as the Social Rights Pillar).

The 4th European Congress of Social Solidarity Economy, UNIVERSSE 2017, saw 54 events attended by an estimated 1000 participants making up for a rich program at the agricultural university of Athens.

During the opening of the Congress former Guardian journalist Eliza Anyangwe of The Rules talked about the group’s work around changing the narrative on issues of poverty, climate change and Inequality. The group engages in network analysis, and tries to have input into debate connecting the dots. Content is taken from different progressive movements.

***

The European Commons Assembly process had a (small) assembly in Athens, during which in particular different questions surfaced regarding the process that people joining might possibly want to answer to: https://hackpad.com/ECA-Athens-UNIVERSSE-2017-zRSNzZKVzbE

A well participated Greek Commons assembly took also place during the conference, and the teams of the CommonsFest and the Festival for Soldarity and Social Economy in Athens will be having a joint festival in October in Athens. This convergence is happening outside institutitions, outside of state and market. As could be heard about during the congress, many people can not be a part of the shrinking economy and its unclear zone of employment with people not being able to live from thieir work. With the State keeping its distance, citizens need to organise their lives beyond official public support systems.

Copernicus
Two Copernicus, the currency which was in circulation on the grounds of UNIVERSSE2017

A dynamic session ”Another Economy is Possible! Timebanking – P2P currencies” was led by Jem Bendel (Insitute of Leadership and Sustainability, University of Cumbria, UK) and Matthew Slater (co-founder Community Forge, developer of LETS & Timebanking software systems). Participants included Timebank of Athens, set up during the protests in 2011 at Syntagma Square) , Mesopotamia Timebank, Timebank of Holargos, Solidarity 4 all, Integral cooperative Athens, ’towards a society of the commons’), Fair coin , 20 local nodes also in global south, wanting to promote cooperation in alternative currency movement via Bank of the Commons process, https://bankofthecommons.coop), as well as Helsinki Timebank.

Several of the timebank initiatives had extended their basic timebank workings to working teams including a food store house in response to the needs of members like in the case of Solidarity4all. Mesopotamia timebank has a Solidarity school which offers different tuition.

Besides dynamic sharing on the different experiences, the session addressed also the rapid developments around cryptocurrencies, but not around complementary currencies. Matthew addressed some of the problems faced by complementary currencies : poor governance, burn outs, lack of critical mass, not understanding of the workings of the currency,and the problem of a lot of energy going into technology. There is a need for more cooperation as part of a global movement. So Community forge together with The Community Exchange Services (CES,on which also Helsinki Timebank runs) has been developing ideas around credit commons (http://creditcommons.net/), as also the Bank of the Commons process .

It was good to see the interaction between these processes in Athens. As people like Matthew and others have commented, it is good and important when complementary currencies inform themselves on cryptocurrency developments and that the two movements converse with each other, with the former being able ot point to the importance of the political project of any currency.

***

During the RIPESS workshop on the ”Panorama of SSE in Europe” interesting discussion took place on mapping, in many ways resonating the experiences/thought processes of Commons.fi

Alba Hierro told of Pam-a-Pam in Catalunia, a solidarity economy netowork of some 400 actors, with local nodes. Interviews are conducted with the actors, and 15 Q’s are evaluated, with each 5 indicators (http://pamapam.org/ca/punts-economia). Pam-a-Pam does different activites like open talks about Solidarity economy, SE tours, and debates as around the relation to the commons.

Ruby van der Wekken

 

 

 

 

 

 

Solidaarisuustalouden toimijat #2: Kulttuurikahvila Laituri

Kulttuurikahvila Laituri tarjoaa Joensuussa toimintatilaa sekä pitää yllä vegaanista kahvilaa rautatieasemalla. Vapaaehtoisten pyörittämällä toiminnalla on omat haasteensa, mutta yhdessä tekeminen on antoisaa. Tämä teksti esittelee toisen toimijan Suomen solidaarisuustalouden Transformap-kartalla.

kirjoittanut Laura Kumpuniemi

Maria Korkatti (2).jpg
Kuva: Maria Korkatti

Kulttuurikahvila Laituri avattiin Joensuussa toukokuussa 2015. Ajatus osuuskunnan perustamisesta lähti liikkeelle, kun rautatieasemalla sijaitsevassa vanhassa asemaravintolarakennuksessa toiminut nuorisoteatteriyhdistys Satama ja sen pyörittämän kahvilan toiminta oli lopettamisuhan alla. Alun ideoinnissa mukana olleilla ihmisillä oli erilaisia ideoita vegaanisesta kahvilasta ja vapaasta tilasta. Aluksi Sataman kahvilatoimintaa tukemaan ajateltu toiminta sai osuuskunnan muodon, kun kävi selväksi, ettei Satama ole lainkaan jatkamassa toimintaansa. Toiminnan käynnistämiseksi kerättiin varoja joukkorahoituskampanjalla.

Kahvilaosuuskunnan säännöissä määritellään sen toimivan solidaarisuustalouden periaatteiden mukaan. Lähtökohtana ovat toimijoiden tarpeet, eikä osuuskunnassa tähdätä voiton tekemiseen. Toiminnassa ainoa vaihdannan väline ei ole raha, vaan tilaa voi saada omaan käyttöönsä myös vapaaehtoistunteja vastaan. Solidaarisuustalouden periaatteita heijastavat myös kahvilan hankintapäätökset, joissa painotetaan vegaanisuutta, luomua, lähituotantoa ja Reilua kauppaa. Hankintapäätökset, kulloisenkin satokauden tuotteiden suosiminen ja kierrättäminen tukevat toiminnan ekologisuutta, vaikka siitä ei suoranaisesti olekaan puhuttu, koska se tuntuu niin itsestään selvyydeltä. Laiturin toimijat haluaisivat myös tukea enemmän muita pieniä toimijoita esimerkiksi ison paikallisen osuuskauppamonopolin sijaan.

Yhteistyö innostaa sekä työryhmän kesken että muiden paikallistoimijoiden kanssa

Siiriliina Riikonen
Kuva: Siiriliina Riikonen

Laiturin toiminnassa pyritään tasavertaisuuden toteutumiseen päätöksenteossa ja vastuiden jakautumisessa esimerkiksi työryhmämuotoisen toiminnan kautta. Yksi toiminnan haasteista on vapaaehtoisten rekrytointi. Toimijoita saattaa kuitenkin houkutella se, että myös niillä vapaaehtoisilla, jotka eivät ole osuuskunnan jäseniä, on mahdollisuus osallistua avoimeen päätöksentekoon ja osuuskunnan virallisen hallituksen rooli on pidetty minimissä. Keskeistä Laiturilla on yhdessä tekeminen ja yksi antoisimmista asioista onkin osuuskunta-aktiivien Annukka Ahon ja Maria Korkatin mukaan asioiden yhdessä opettelu. Useilla toimijoilla on kokemusta yhdistystoiminnasta, mutta monille uusia osuuskunnan toimintatapoja on opeteltu kollektiivisesti ja pitkin matkaa.

Laituri tarjoaa toimintatilaa esimerkiksi yhdistyksille ja paikalla käyvät erilaiset toimijat pitämässä kokouksiaan ja muita tilaisuuksia, mutta tila on haluttu pitää puoluepoliittisesti neutraalina aukioloaikojen puitteissa. Laiturilla pidettävien tilaisuuksien halutaan myöskin olevan linjassa osuuskunnan toimintaperiaatteiden, kuten vegaanisuuden, kanssa. Suhteita muihin toimijoihin on syntynyt esimerkiksi mentorointisuhteiden muodossa. Alkutaipaleella Laituri sai opastusta esimerkiksi Turun kirjakahvilan toimijoilta ja joensuulaiselta kahvi- ja teeyrittäjältä. Laiturin perustamisen jälkeen muut taas ovat kyselleet heiltä neuvoja osuuskuntien perustamiseen ja joukkorahoituskampanjan toteuttamiseen.

Toimitilan epävarmuus on tulevaisuuden kynnyskysymys

Laituri toimii kahvilatoiminnasta sekä tilanvuokrauksesta saaduilla tuloilla. Tapahtumat ovat maksuttomia tai niistä peritään vapaaehtoinen tai muutoin alhainen pääsymaksu. Voitot on päätetty käyttää toiminnan kehittämiseen sekä säästää jonkin verran tulevaisuuden varalle, sillä toiminnan jatkuminen ei ole varmaa nykyisessä tilassa rautatieasemalla. Sijainti antaa Laiturille tällä hetkellä kilpailuedun, sillä paikalle löytää usein junamatkustajia, jotka eivät muutoin ehkä hakeutuisi vegaaniseen kahvilaan. Laituri on tällä hetkellä myös koko kaupungin ainoa vakituinen täysin vegaaninen kahvila. Laiturin toimijat ovat saaneet palautetta, että tapahtumien järjestämiseen ei myöskään ole tarjolla Joensuussa vastaavaa tilaa, jossa olisi yhtä matala kynnys.

Kulttuurikahvila Laiturin toiminnan autonomisuutta rajoittaa sen käytössä olevan tilan sijainti ja luonne. Muutokset raideliikenteessä voivat vaikuttaa Laiturin asiakkaiden määrään. Junamatkustamisen suhteen laiturilaiset osoittivat tukensa järjestämällä kahvituksen VR:n työntekijöiden mielenilmaisussa raideliikenteen muutosten suhteen. Kahvilarakennus on vuokrattu VR:ltä, jonka pyrkimyksenä on ollut luopua ympäri Suomen olevista kiinteistöistään. Ekologisuutta ei pystytä tukemaan täysin kaikilla tilaan liittyvillä ratkaisuilla, sillä esimerkiksi sähkö kuuluu vuokraan, eikä sitä voi näin ollen vaihtaa ekologisempaan vaihtoehtoon. Laiturin toimijat ovat olleet aktiivisia rakennuksen tulevaisuuteen vaikuttavassa kaavaprosessissa selvittämällä rakennuksen suojelumahdollisuutta ja jättämällä mielipiteitä prosessin eri vaiheissa. Omistajan puolelta tukea suojelupyrkimyksiin ei todennäköisesti ole luvassa. Joensuun kaupunkirakennelautakunta hyväksyi 23.5. yksimielisesti asema-alueen asemakaavan, jossa Laiturin paikalla on joukkoliikennekatu ja kerrostalotontti. Kaava menee vielä uuden lautakunnan käsittelyyn kesäloman jälkeen, mutta on hyvin todennäköistä, että Laituri joutuu etsimään itselleen uudet tilat.

Tiina Marila.jpg
Kuva: Tiina Marila

Mikä?

Vegaanista kahvilaa pyörittävää ja kulttuuritilaa tarjoava osuuskunta Joensuussa

  • Koko: Jäseniä n. 35, aktiivisia jäseniä kymmenkunta. Kaikki vapaaehtoiset eivät ole jäseniä.
  • Tausta-ajatus: Voittoa tavoittelematon, arvopohjaisesti toimiva osuuskunta, jossa tehdään asioita yhdessä ja vapaaehtoisvoimin.
  • Tärkeimmät arvot: Vegaanisuus, tasa-arvo, yhdessä oppiminen, ekologisuus, solidaarisuus.
  • Suurimmat haasteet: Toimintatilan asettamat rajat ja rakennuksen kohtalo kaavaprosessissa sekä vapaaehtoisten rekrytoiminen.
  • Kehitystoiveet ja -visiot: Tarve eettiselle tukkutoiminnalle.

Commons Assemblyt Kuntavaalien 2017 alla

Euroopan poliittinen vuosi 2017 näytti vielä viime vuoden vaalitulosten ja -ennusteiden perusteella levottomalta. “Jotain tarttis tehdä,” erässä Assemblyssä todettiin, mutta ajatus esimerkiksi kuntavaikuttamisesta tuntui kumman kankealta.

Eihän näin pitäisi olla. Läheisin poliittinen instituutiomme kuuluisi olla yhden puhelinsoiton päässä.

Päätimme tarttua haasteeseen ja aloittaa tekemällä vaalipaneelin siten, että itsekin haluaisi varmasti siihen osallistua. Näin vaalien alla on osoittautunut, että emme ole olleet tavoitteidemme ja metodien kanssa yksin. Commons Assemblyjä, kuntalaisten ja valtuutettujen yhteisiä suunnittelufoorumeita on noussut jo ainakin Ranskan Lilleen, Sveitsin Grenobleen ja Barcelonaan Espanjassa. Myös Helsingin kaupungin strategiaprosessia vedetään parhaillaan eteenpäin osallistavasti sekä verkossa että avoimissa tapaamisissa, ja Porvoossa kokoontuivat 4.5. Tulevaisuuden valtiopäivät.

DSC_0151

Miten ja miksi tehdä osallistava vaalipaneeli?

Tärkein tavoitteemme oli tarjota kuntalaisille mahdollisuus pohtia ja kertoa omia tarpeitaan tietyn yhteisten alueen käytölle. Halusimme myös, että ehdokkaat voisivat kuulla asukkaiden kehitystoiveita ja toisiaan tarvitsematta keskittyä vain oman agendansa ajamiseen. Kunnalispolitiikassa jos missä on kuitenkin tehtävä yhteistyötä yli puoluerajojen.

Keinoksi löytyi Osuuskunta Ehta Rahan käyttämä paikallistalouden tarvekartoitusmetodi. Metodin avulla pajan osallistujat merkkasivat asiantuntemukseensa perustuvia alueen käytön tarpeitaan kartalle, joita työstettiin pienryhmissä valtuutettujen kanssa. Ehdokkaiden tehtävänä oli puolestaan kertoa siitä, miten realistisesti ja millä keinoin asioita voi kunnallispolitiikassa edistää.

Joensuun tapahtumassa järjestäjät halusivat sen sijaan pysyä koko kaupungin laajuudessa. Menetelmät olivat moninaisempia ja osallistujat saivat muun muassa “äänestää jaloillaan” mielipidejanan muodossa.

”Kerrankin pääsee kuuntelemaan muita puolueita”

DSC_0284.JPG

Osallistavat keskustelumetodit vaikuttivat ehdokkaille yllättävän uusilta. Useat totesivat, että haluaisivat kuulla enemmän asukkaiden mielipiteitä ja tarpeita, mutta siihen ei tarjoudu yleensä aikaa ja mahdollisuutta. Toisaalta useaan otteeseen tuli esille, että ehdokkaita on myös vaikea tavoittaa vaalien jälkeen.

Tällä kertaa haasteena Joensuun ja toisessa Helsingin paneelissa oli kuitenkin sitouttaa asukkaita mukaan kohtaamaan ehdokkaat. Opimme, että ehdokkaita ei kannata lähestyä puoluetoimistojen kautta, ja että tärkeintä on työskennellä työryhmän kanssa, jolla on jo valmis ja aito tarve vaikuttaa paikallispolitiikkaan.

Laajasalosta löysimme kaikupohjaa. Alueella toimii muun muassa Saaremme Lähiosuuskunta, joka on käynnistänyt kaupunginosan Reko-jaot ja järjestää jooga- ja muita hyvinvointipalveluita. Osuuskunnalla on yhteistyötä ylisukupolvista asumista konseptoivan Athos ry:n kanssa, joka pyrkii tuottamaan yhteisöllistä asumista Laajasalon uusiin rakennuskohteisiin. Paitsi asuinrakentaminen, myös toimitilat ovat erityisesti Osuuskunnan kiinnostuksen kohteena, koska nykyinen toimitila puretaan uuden ostarin tieltä. Yhdistys ja osuuskunta ovat koonneet palveluistaan kiinnostavan yhteistyökonseptin, joka odottaa vielä sopivaa tilaisuutta kokeilla siipiään.

Kiitos jäsenten oman aktiivisuuden ja tiedottamisen, keskustelu alueen kehityskysymyksistä oli erittäin rikasta ja mielenkiintoista. Ideoimme muun muassa vesibussien tai risteilyjen potentiaalia kestäväksi keinoksi nauttia rantaluonnosta sekä edistää matkailuyrittäjien toimeentulomahdollisuuksia. Lisäksi osallistavaa budjetointia ehdotettiin keinoksi, jonka avulla kaupunki voisi esimerkiksi suunnitella kirjaston tai muiden sosiaalipalveluiden tilahankintoja yhdessä paikallisten arvopohjaisten toimijoiden kanssa ja vastata jo suunnitteluvaiheessa myös paikallisten palvelutuottajien tilatarpeisiin.

Laajasalon paneelin tuloksena totesimme yksimielisesti, että yhteiskehittämisen tapaamisia olisi syytä jatkaa eri lautakuntien edustajien kanssa säännöllisesti myös valtuustokausien aikana. Palaamme varmasti aiheeseen kun uusi valtuusto ryhtyy toden teolla töihin ja parhaillaan osallistavasti muokattavan strategian johtamana, josta lisää kirjoituksen toisessa osassa.

DSC_0367.JPG

paneeli.jpg

Uusi Solidaarisuustalouden kartta julki!

Solidaarisuustalouden toimijoiden kartoitus on ottanut aimo harppauksen sekä sisällöllisesti että teknisesti. Uusi näppärä karttapohja sisältää runsaasti lisää toimijoita, joista osa on myös aktiivisemmin mukana Commons Assemblyn toiminnassa.

Karttaa pääsee katsomaan ja zoomailemaan tästä linkistä

soltalkartta iso.JPG

Karttaa on tehty osana Euroopanlaajuista Sustainability in Solidarity Economy -hanketta, jota Suomessa koordinoi Eettisen kaupan puolesta ry, sekä Transformap-yhteisön talkootyöllä jossa myös Commons.fi on mukana.

”Solidaarisuustalouden merkitys on kasvamassa niin kaupallisesti kuin sosiaalis-taloudellisesti mitattuna.”

Tämän toteaa hankkeessa tehty tutkimusraportti: ”Esimerkiksi tutkimuksessa tarkastelluissa solidaarisuustaloushankkeissa oli mukana yhteensä yli 13 000 ihmistä, ja ne työllistivät suoraan tai epäsuorasti yli 1 500 ihmistä.”

Alan haasteena on toisaalta yksittäisten toimijoiden suppeus ja verkostojen puute, alan lähes olematon sääntely ja vähäinen tunnettuus Euroopassa. Yleisesti ottaen talouden kestävyys ja ettiikka herättää yhä laajempaa kiinnostusta, ja uudet kehityssuunnat synnyttävät tarvetta hakea ja kokeilla erilaisia toiminnan muotoja ja verkostoja ja nimetä niitä eri tavoin. Rakkaalla lapsella voi olla monta nimeä, kunhan sen vaalimisessa kiinnitetään huomiota siihen, millaisia käytännön ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia eri kestäväksi nimetyillä toimilla tosiasiassa on.

Esimerkiksi yksittäiselle kuluttajalle airbnb:n käyttö hotellin sijaan voi olla ensimmäinen askel kohti kestämättömien tuotantoketjujen tai yksityisomistuksen kyseenalaistamista, mutta se voi myös jäädä vain siksi ensimmäiseksi. Siksi kestävyydessä kunnianhimoisimmat aloitteet tarvitsevat pitkäjänteistä suhdetta toimivaan julkiseen sektoriin, jotta ne voivat rauhassa kasvattaa tunnettuttaan ja edistää palvelujensa vaikuttavuutta ja käytettävyyttä sen puitteissa.

”Solidaarisuustalouden vahvistamiseksi tarvittaisiinkin pikaisesti perustulon ja rahajärjestelmän uudistamisen kaltaisia institutionaalisia muutoksia.” Tuuli Hirvilammi, Sitra.fi 29.8.2016

susy grafik.jpg

 

’Wednesday Commonsday’ video series #1: Introduction to European Commons Assembly (ECA)

Hyvää iltä! Good evening, I have the pleasure as a member of Commons.fi to syndicate & post the first video-clip in a series of ’Wednesday Commonsday’ videos over the next month, published by European Commons Assembly (ECA).. The first video is the introduction video of ECA with guest speakers and footage from events so far. Each successive week will be videos on Right to the City, Food & Energy Commons as well asconnections with the Democracy in Europe Movement (DiEM25) Enjoy! #commonsassembly #EUcommons #EuropeanCommons

More info: http://www.europeancommonsassembly.eu

”Many people are engaged in commons-based alternative practices as part of the struggle for ecological, social and cultural transition within their communities. In these fields, the commons approach offers a new vocabulary for collective action and social justice. It opens up ways of reshaping processes for governance of resources by communities themselves. Commons-based practices respect values of sharing and cooperation, equity and diversity, transparency and sustainability.

In November 2016, a group of 150 commoners from all over Europe gathered in Brussels to lay the foundations for a united and strong European commons movement. The European Commons Assembly was born.

The European Commons Assembly is an ongoing process that facilitates pluralistic debate regarding the strategy and agenda for a united political vision. Its goal is threefold: 1) support the decentralised activities of commoners and their engagement in concrete, collaborative and bottom-up actions 2) give a voice to and increase the visibility of the commons movement 3) channel the needs and demands of socially and ecologically sustainable initiatives to the political arena.

These videos give a peek into the Assembly and its members, who explore how to bring the advent of creative institutions and political alternatives from the local to the European level and articulate joint demands for urgent issues, including food, energy and the city:

The idea of commons is growing in our collective imaginary, but remains underrepresented in concrete terms. It is time to jointly act to reinvigorate local, national, and European politics on the basis of these values!”

The Assembly of the Commons – tapaaminen 20.1.2017

Tervetuloa mukaan solidaarisuustalous- ja yhteisvaurauskokoontumiseen!
Paikka: Globaalikeskus, Siltasaarenkatu 4, 7. krs, Helsinki
Aika: perjantai 20.1. klo 17-20
 
Ohjelmassa 20.1. 
  •  Mikä Commons(.fi) Assembly?
  • Järjestäytyminen ja työn organisoiminen: blogin kehitys, tulevat julkaisut, muu toiminta
  • Solidaarisuustalouskartoitus ja haastattelut
  • Kunnallisvaalikampanja (vaalipaneeli 2.0)
Tapaamisessa tarjolla teetä/ kahvia ja pientä purtavaa.
 
Lisätietoa: https://commons.fi/
Ilmoittautumiset ja lisätiedot tapahtumasta: maija.lumme@eetti.fi, 044 0250412 Tarvittaessa kysy mahdollisuutta matkakorvauksiin!
 
Tervetuloa!
 
Commons.fi
 

European Commons Assembly

by Sunna Kovanen & Ruby van der Wekken

Spring 2016 a Berlin-based Commonsnetwork, among others, called some 30 practitioners and researchers of commons all over Europe to meet for the first time and to build European-wide cooperation. The meeting took place on May 2016 at an organic farm in Villarceaux, some 40km outside of Paris. The next step was to call up a meeting of 120 Commoners all over Europe 15-17th November in Brussels and at the European Parliament, to strengthen the transnational movement for commons both at the grassroots as well as at the heights of international policy. Here is the report of our travels.

Building the knowledge from the nodes into action at the core

A first activity of the European Commons Assembly starting from the Villarceaux meetings in which also Ruby participated, was to amend a Call for the process, which is now hosted on the website of the commons assembly and open for signatures (Welcome to sign on!).

The objective was to bring together a trans-local coalition of action groups and processes of commoning in different spheres and to build a bottom-up movement to support commons-enforcing policies.Villarceaux.jpg

Over the following months, the assembly grew in numbers on its e-list and online working space whilst the organisatory team was also discussing with the European Parliament intergroup on public services and common goods, founded on 2015 and chaired by Marisa Mattias (Left bloque, Portugal). This led to the calling together of a larger network-meeting for all the practitioners in the field of commons their invitation to meet and discuss with to the European Parliament.

To collect the experiences of the current pressing challenges in the local level, we were asked to draft policy proposals online, before ever having worked together or met each other live. Sunna was working with policy on welfare services and social protection, Ruby started up on Currency as a commons, and we were both involved with a group on Solidarity economy & the Commons, which merged finally with other proposals into a paper on territorial commons.

For someone coming to the themes mainly from studies and activism, the policy drafting process was a really empowering experience of co-work beyond major differences in age, status or professional background. As a result we gained over 25 policy proposals with strong overlaps. Many had contributed things that they anyway worked with, but did not have the time or experience to adapt their work to the work of others or to existing EU-policies.

This shows how massive resource of knowledge and support we could have for the local actions, but that it needs also a lot of work to bring it all coherent usefully together. Finally 10 proposals were finalized, from which three dealing with energy, territories (including land & food), as well as democracy were presented at the parliament.

mapping

Before heading to the Parliament Ruby participated in a session on mapping, giving rise to its own host of questions. Different mapping initiatives and their objectives were shared, as also we did with our envisioning of wanting to map solidarity economy actors and promote further cooperation between solidarity economy actors and a strengthening of our  commons and commoning. TransforMap on which also we map, will be sharing soon a manifesto for the mapping of the commons for us to comment on. Sunna, on the other hand, met with her group on social protection, and got once again convinced on the importance of general welfare policies and social rights for flourishing of active local production.

Supporting the local commons in the shadows of the institutions

commonsasemb1

The first evening’s meeting took place in northern Brussels, more prominent from the news on police actions than postcards. Walking past impressive skyscrapers and small retailers from all corners of earth we reached one of the old industrial buildings, now used by Zinneke, a parade celebrating the cultural mix in Brussels once a year, and in other times a space for neighbourhood activities.

We got to meet at the “dance floor”, in the basement of Zinneke, and enjoyed the contrast of the location to the coming meetings within the EU and sensed some kind of pride of the colourful self-organization in these leftover areas of industrial era.

We heard from local initiatives, Commons Josaphat and Community Land Trust Brussels, promoting the public ownership and collaborative planning of urban space. The following discussion was maybe the most inspiring one of the whole meeting, as people with very diverse backgrounds and experiences  threw out their advices and contacts to the Brussels group to support them in their local political campaign and asked critical questions.

Is the governance or the ownership of a commons the most important  for commoning? Or is perhaps access even more important than ownership? Or do we want to actually come to real legal forms for the Commons? In addition it was commented that the whole categorization into Right and Left, practitioners and theorists, or the framing between different commons (public or civil society or yet something else), as thinking and speaking in categories produces the modern mindset we want to challenge.

In the everyday life of the network there is surely no need to define one “most important” identifying border or practise, because both ownership and governance, both institutional and grassroots processes are running forth simultaneously. What defines and fixes the element that makes commoning to rise or fall, is the concrete political conflict. For example in the case of Commons Josaphat in Brussels and Aikapankki´s tax case at home, there will be neither access to the resource nor chance to learn better governance models,  if legal structure prevents the commons from working.

DIEM25.jpg

Political (party) action Encounter with local Diem 25

The Democracy in Europe Movement 2025 (DiEM25), is a Pan-European political movement launched in 2015 by former Greek finance minister Yanis Varoufakis, wanting to reform the EU’s existing institutions to become a union of people governed by consent. Local Diem25 activists explained that Diem25 must not be too much seen as a new kid on the block – it is part of a longer process, which has build up a momentum to claim that the system is bankrupt.  They told also that Diem25 is working on a pan European agenda, which would also include a European charter on the commons. Participants discussed, whether  the  commons discussion could perhaps be a better tool for advocating the objectives of the movement than DIEM´s current emphasis on democracy & transparency.

A recurring point coming up in the discussion with DIEM25, as also on other instances, was the current perceived rise in Fascism, and the question, if commons & commoning can stand against Fascism and appeal also to the people that voted for “Trump“. For some any future for Europe lies beyond political parties, beyond state nationalism and market fundamentalism – and one slogan heard was “We need to make the commons great again” However, some days after the meetings, the discussion still went on whether it makes sense to use such slogans of imperial domination and primitive logic as the opponent.

ep

European Commons Assembly at the European Parliament

It was challenging, naturally, to step into the european parliament straight on with our diverging views, before having determined what do we actually stand for. Alone the hierarchical and formal seating and the heaviness of the institution brought feelings of frustration for many, but going in was the only way to reach the MEPs in the first place.

At the end, however, some real debate arose as well, as the MEPs present at the session spoke on the ”European agenda for collaborative economy”, which had come out in June 2016, as part of the Digital Single Market strategy. One participant voiced out strong criticism of  the emphasis on  centralised platforms in the policy framework  which pays attention neither to democratic participation, social issues nor ecological concerns. This criticism highlights the importance of combining the values of solidarity economy with the policy work for commoning.

According to the  MEPs they are trying to introduce amendments on common goods into legislation, and that they would wish to create a regular channel to reach the field, to monitor and to introduce commons-favouring policies step by step. One proposed communication opportunity was www.commonseurope.eu; and in addition ECA was suggested to define certain focal points which could have an effect on the institutional work. Some participants commented critically, though, that it is not the objective of the ECA to put forward some experts, but that it is exactly the assembly process which should brought to the forefront

zinneke

Content & structure of the ECA process

There was good energy in Zinneke cellar dance floor room the morning after the EP parliament session. The debrief following the session at the EP brought up, that some really wanted to further the policy work and for instance address the Common Agricultural Policy, which mentions nothing on the Commons. Others then again said, they wished to concentrate on the exchange of practices at the local level instead. The general agreement was that both practises will continue.

The Assembly broke out into different working groups, as for instance around financing the Commons where Ruby joined. It already had its first debate regarding the need for redistribution of money or/and alternative financial system creation. Another working group was on communications, whilst Sunna joined the large table on the organisation of the actual Assembly process itself, which will cover at least the exchange of information and support between different localities. The working groups will be continuing on the ECA’s working space (for now) on Loomio.

Besides the assembly process continuing on-line, important is of course the question of the next milestone, as it will not be at the European Parliament. One idea was to awake a big buzz via a huge commons festival, It was great to hear of the different suggestions already made for the next ECA : at the Tate modern, Madrid November 2017, RIPESS SE annual meeting possibly in Athens and so on.. At least there is a lot of positive energy and futures to enliven if such a cultural event would take place.

In these times such meetings with inspiring people and learning from long-standing but creative, value-based and positive examples gives a great bunch of energy to go on the work at home. Welcome to join! Commons.fi at any of the upcoming commons assembly meetings (follow the website and facebook group).

Solidaarisuustalouden toimijat #1: Ehta Raha

Miten saada paikallisyhteisön resurssit paikallisen tuotannon käyttöön? Miten motivoida sijoittamaan ilman korkotuottoja, hitaasti mutta kestävästi kehittyvään toimintaan? Näihin kysymyksiin pyrkii vastaamaan Osuuskunta Ehta Raha. Teksti esittelee ensimmäisen toimijan Suomen solidaarisuustaloustoimijoiden Transformap-kartalla.

bildschirmfoto-vom-2016-11-21-190927

Ehta Raha on perustettu vuonna 2012 eettisen pankkitoiminnan mahdollisuutta Suomessa selvittäneen aloitteen tuloksena. Aloitteessa todettiin, että eettiselle pankille oli tarvetta, mutta ei tarpeeksi, jotta eettinen pankki kannattaisi perustaa. Tämän vuoksi täytyy luoda enemmän pohjaa kestävälle sijoitustoiminnalle, jota Ehta Raha tekee nyt osuuskuntana Helsingistä käsin sekä hankkeissaan ympäri Suomea.

Ehta Rahan pääasialliset toimintatavat ovat kirjanpito ja talouseuvonta yleishyödyllisille organisaatioille sekä yhteisörahoitusinstrumenttien kehitys. Ehta Raha kehittää sijoitusinstrumentteja, joiden avulla ekokylä, paikallisyritys tai vastaava organisaatio voi kerätä lähipiiristään sijoituksia toimintaansa hyvin pienellä voittomarginaalilla.  Rahoituksen tarkoitus ei ole siten tuottaa voittoa osakkeenomistajalle, vaan tarjota välineitä, joilla sijoittajat ja rahoituksen saaja voivat kehittää rahoitettua toimintaa pitkäjänteisesti yhdessä eteenpäin. Vastaavia, paikallisyhteisön sitouttamiseen tähtääviä pienen marginaalin sijoitusinstrumentteja ei Suomessa ole vielä ollut käytössä.

Tähän asti luontevimmat sijoittajatahot ovat olleet yksityishenkilöitä rahoitettavien projektien lähipiiristä, koska yhden ihmisen on helppo tehdä myös riskialtis rahoituspäätös tutun hankkeen puolesta. Yrityksissä tai hallinto-organisaatioissa sijoituspäätöksen teko on puolestaan usein pitkä prosessi, jonka tulisi edistää koko yhteisön etua, eikä sijoitukselle siksi helposti löydy muuta perustelua kuin sijoituksen rahallinen tuotto.

Paikallistalouden kehittäminen törmää siten jo Aristotelesta (Sihvola 2011) pohdituttaneeseen ongelmaan siitä, miten oikeuttaa keskenään yhteismitattomien asioiden vaihto, tässä tapauksessa rahallisen sijoituksen tarjoaminen naapurin liikevaihdon aktivoitumista vastaan, joka kuitenkin elvyttää myös koko paikallistaloutta. Aikana ennen kapitalistisen markkinatalouden kehittymistä kysymys yksittäisen vaihtotapahtuman arvosta oli kuitenkin suurelta osin absurdi, sillä vaihto ja sen oikeudenmukaisuus sai merkityksensä vain osana koko yhteisön välisiä pitkäaikaisia suhteita, jatkuvuutta ja roolijakoa (Booth 1994). Tähän paikallistalouden toimijoiden keskinäisten suhteiden vahvistumiseen ja sijoitustoiminnan merkityksen mittaamiseen yhteisön tarpeiden täyttymistä monipuolisesti kuvaavilla mittareilla Ehta Rahan instrumentit pyrkivät.

Uusien rahoitusinstumenttien kehityksen lisäksi osuuskunta tekee arjen talousneuvontaa ja tarjoaa kirjanpitopalveluita. Toiminnan arvopohjalla pysyminen ei leipätyössä ole haaste, sillä Ehta Raha toimii kentällä, jossa asiakkaat jakavat jo valmiiksi osuuskunnan periaatteet. Haasteena on asiakkaiden näkökulmasta sen sijaan jopa liiankin idealististen ja siten riskialttiiden toimintaideoiden käytännön toteutus. Riskien otto kuuluu kuitenkin myös eettiseen sijoitustoimintaan, ja vain kokeilemalla voi erottaa toimivat ideat toimimattomista.

Osuuskunnan osalta alkutaipaleen haasteisiin ovat kuuluneet jäsenten vaihtuvuus ja selkeiden tehtäväkuvien muodostaminen. Pyrkimys taata aktiivien toimeentulo osuuskunnan kautta on kuitenkin sitouttanut nykyiset jäsenet toimintaan. Läpinäkyvyys pyritään takaamaan sosiokraattisten päätöksentekomenetelmien kehittämisellä sekä esimerkiksi taloudellisen raportoinnin rutiinien vakiinnuttamisella.

giving-gls-treuhand-1080x675

Mikä?
Yhteisöllistä sijoitustoimintaa ja talousneuvontaa tekevä osuuskunta
Koko
61 jäsentä, 7 aktiivia.
Tausta-ajatus:
Yhteishyvän talous: talouden tehtävä on toteuttaa yhteisiä tarpeita, ja solidaarisuuden periaate varmistaa sen, että tarpeiden toteuttaminen on mahdollisimman oikeudenmukaista.
Tärkeimmät arvot:
läpinäkyvyys, ekologinen kestävyys, taloudellinen oikeudenmukaisuus
Arvojen toteutumista eri organisaatioiden välisessä yhteistyössä tulisi tarkastella käytännön toiminnan kautta.
Suurimmat haasteet:
Uusien tuote- ja palveluideoiden riskit pärjätä erityisesti silloin, jos joutuvat kilpailemaan asiakkaista tai sijoittajista markkinatoimijoiden kanssa. Uuden organisaation rutiinien ja roolien vakiinnuttaminen.
Kehitystoiveet ja -visiot
Talouden ja rahoitusinstrumenttien kehitys, jotka perustuvat yhteisten tarpeiden oikeudenmukaiselle täyttämiselle.
LÄHTEET
Booth, William J. (2004): Moraalitalouden ideasta. Teoksessa Kauppinen Ilkka (toim.): Moraalitalous. Vastapaino, Tampere.
Sihvola, Juha (2011): Aristoteles ja antiikin talous. Teoksessa Heiskala, Risto & Virtanen, Akseli (toim.): Vanhan maailman talous ja suuri murros. Gaudeamus, Helsinki.#
Kuvien lähde osuuskunnan verkkosivut

Solidaarisuustalousverkosto

in english

Tule kartoittamaan solidaarisuustalouden muotoja ja toimijoita – tehdään yhdessä toisenlainen talous näkyväksi! Liity kartalle ja verkostoomme vastaamalla tähän kyselyyn

Halukkaat kutsutaan myös mukaan tekemään suomalaista solidaarisuustalouden verkostoa. Tavoitteenamme on mm. edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä  ja laajentaa tilaa toisenlaiselle taloudelle.

Etsimme vapaaehtoisia haastattelijoita ja kirjoittajia tekemään pieniä juttuja kartallamme olevista toimijoista. Jos pidät kirjoittamisesta, toimittajan työstä, uusien ideoiden esille tuomisesta ja kriittisestä pohdiskelusta, lue ohjeet haastattelun tekoon täältä

Seuraa tulevia tapahtumiamme:

  • tämän blogin
  • facebookin ja
  • sähköpostilistan kautta rubyvdwekken[at]gmail.com

Mitä solidaarisuustalous on ja mitä verkosto tekee?

Suomen solidaarisuustalousverkosto on muutaman vuoden ajan tuonut esiin esimerkkejä ja näkemyksiä toisenlaisen talouden rakentamiseksi vastauksena aikamme visaisiin ongelmiin. Solidaarisen talouden rihmasto kehittyy päivä päivältä, jokainen meistä on sen toimija.

Kartoituksessa kootaan ja tehdään näkyväksi toimijoita, jotka tekevät toisenlaisesta taloudesta totta. Keskeistä on demokraattisten arvojen näkyminen käytännössä, siis taloudellinen toiminta, joka haastaa voitontavoittelun, kilpailullisuuden ja kuluttaja-ajattelun sekä toteuttaa oikeudenmukaisuuden, moniarvoisuuden, tasa-arvon, demokratian, ekologisuuden ja autonomian arvoja.  Tulosten pohjalta kootaan helppokäyttöistä nettikarttaa osaksi maailmanlaajuista TransforMap-kartoitusta.

Tietoa kerätään OpenStreetMapiin, jota voidaan luonnehtia karttojen Wikipediaksi. Tiedot ovat hyödynnettävissä erilaisiin karttasovelluksiin ja Suomessa kartoitetut toimijat tulevat näin suoraan osaksi maailmanlaajuista verkostoa. Kartoituksen on tarkoitus helpottaa toimijoiden välistä yhteistyötä ja mahdollistaa hyvien toimintatapojen laajentamisen. Prosessi käynnistyi Sosiaalifoorumissa Helsingissä vuonna 2015 ja jatkuu nyt eteenpäin!

Solidaarisuustalouden verkosto työskentelee myös yhteisten poliittisten vaatimusten eteen. Katso alempaa muistio “yhteisötalouden vaatimukset” -sessiosta Helsingin sosiaalifoorumissa 2015!

Solidaarisuustalous on oikeudenmukaisempaan, kestävämpään ja demokraattisempaan talouteen tähtäävää toimintaa. Se rakentaa ihmisten käytännöllisessä vuorovaikutuksessa vaihtoehtoja valtavirran taloudelle ja yksityiselle voitontavoittelulle. Solidaarisuustalous tarkoittaa aikapankkeja, vaihtopiirejä, vapaaehtoistyötä, yhteiskunnallisia yrityksiä, ekokyliä, osuuskuntia, omavaraisviljelyä ja paljon muuta. Tärkeää eivät ole tarkat rajat, vaan monimuotoinen pyrkimys kohti parempaa, tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa taloutta.

___

Solidaarisuustalous.fi Manifesti – Prosessin luonnos 2.0

Ethical and practical steps to community economies

taking

Liisa Horelli, Aalto University. Liisa is working with the commoning of gendered urban planning within a network of female planners in Europe.

Reframing the economy as a space for ethical action and decision-making is the compelling argument that J.K. Gibson-Graham and her team make at the beginning of their book Taking Back the Economy, an ethical guide for transforming our communities. Their aim is to direct people´s activities toward a more sustainable, equitable and just economy.

Economy is not seen in the traditional way as a machine to be obeyed, but as a set of diverse day-to-day processes and practices, which can be modified and consequently changed. Economy is described, like Hazel Henderson´s layered cake in the 1980´s, as an iceberg. It comprises, above the waterline, mainstream economic accounts that are visible, such as wage labour producing for a market in a capitalist firm. Below the waterline are a variety of activities that are indispensable for our daily life and well-being, such as participating in unpaid community activities or taking care of children and the household. The iceberg, besides being the symbol of diverse economies and its varying characteristics, can be used as a tool for making an inventory of the diverse economic activities that exist in the community or region.

The ethics of community economy is tied to the core questions: How do we survive well? How do we distribute surplus? How do we encounter others as we seek to survive well? What do we consume? How do we care for our commons? And, how do we invest for the future? The answer is that it is urgent to take back work, business, markets, property and finance. Each theme has been dealt with in a specific chapter with a systematic methodology, by first defining and describing the problem in context, after which tools for solutions are provided with examples from different parts of the world.

Taking back the work, surviving well

Work is what we do for a living. Thus, the key concern for community economy is to survive well individually, collectively and in terms of the planet. The authors argue that a mix of Paid work, Alternatively paid (self-employed, cooperative, in-kind) and Unpaid work can enhance the attainment of balanced well-being. The different types of well-being – material, occupational, social, community and physical – can be monitored and analyzed by a variety of tools. For example, the 24-hour clock, the well-being score-card or the balance scale indicate the proportion of time that is spent on different activities (paid work, recreation, volunteering, care etc.), with varying degrees of satisfaction. Decisions can then be made, whether to increase or decrease work or to downshift it. In addition, individual and national ecological footprints enable the monitoring of the impact of work on the planet.

Take back the business, distributing surplus

Business is about problem-solving at a profit. Businesses are organizations in which goods and services are produced and exchanged. Because many businesses cause global inequity and the new wealth is not geared towards planetary well-being, the community economy has an eye on who makes decisions about the production and distribution of the wealth. The key concern is the survival – surplus (left over, etra) nexus. How is surplus produced, who owns it and who decides how it can be used for the benefit of people and the planet? These questions can be analyzed by special tools. A prime example is the Mondragon Cooperative Corporation (MCC), which is a network of worker–owned coops in Spain, with an annual increase in job creation and educational programs.

The tools for taking back the business involve the encouragement of a wide range of enterprise types, especially those that enhance the collective and environmental well-being. In addition to the Capitalist firm, there are Alternative capitalist (socially responsible and green firms, state-run enterprises) and Noncapitalist ones (cooperatives, social enterprises, self-employed business). The surplus can be claimed as private, collective or social wealth. For example, the Homebody Industries in Los Angeles, whose core business is “gang rehab”, is producing social wealth which is composed of surplus value (keeping the youngsters out of misfit, even jail) and social surplus (services for young people). The authors list several collective actions how to distribute surplus, such as participatory forms of enterprize, worker-owned coops, ethical negotiations within capitalism, collective support for the self-employed etc.

Take back the market, encountering others

Markets are seen as the ideal system for coordinating complex transactions between producers and consumers. However, the price does not tell us about the working conditions of, for example, the children or adolescents involved in the production. The markets are just one way to connect with others to obtain things that we cannot produce ourselves. Therefore, it is a key concern for community economy to encounter (distant) others in the process of surviving well together on this earth. This means that ethics cannot be erased from the market.

The authors provide many tools, such as the Ethical shopper´s checklist, for the analysis of the transactions, which disclose the cost, utility, sensory response and connections with people and the planet. There are a variety of ways to transact goods and services, such as the Capitalist market, Alternative markets (fair and direct trade, reciprocal exchange, alternative currency, local trading systems etc.) and Nonmarkets (household flows, gift giving, gleaning etc.). Markets in which the well-being of others have been built in the encounter, can be supported by fair-trade networks, local campaigns, ethical consumer guides, coops and by bringing gleaning to the 21st century.

Take back property, commoning

Property refers to all the things we own and use in order to survive well. Private property is seen as the founding stone of democracies, as well as that of economy. Although private property provides a sense of security, it also means exclusion, by keeping people out. Thus, the authors describe diverse types of properties that comprise Private, Alternative private (state-owned, tenanted, customary, community-managed) and Open access property (atmosphere, water, ocean, ecosystem services).

The key concern of community economy deals with the commons, which cut across the different types of properties. A commons is a property, a practice or a knowledge that is shared by a community. Our survival depends on different kinds of commons: biophysical (sun light, air, rocks), cultural (language, religion, art), social (health, education, administration) and knowledge (indigenous, scientific, technological). Consequently, without a commons, there is no community and vice versa. This means that a loss of commons is a loss of community and consequent well-being, like the shutting of a village school.

The management of the commons requires that access to property must be widely shared, its use negotiated by a community, its benefits distributed to the community and beyond, and the care and responsibility for the property performed by the community members. The tools comprise identity kits that help to analyze the characteristics of different kinds of commons which enhance the individual and collective management and the practice of commoning (producing and reproducing resources) with an ethic of care. Commoning can take place with any type of property. The tragedy of the commons (Hardin,1968), such as the declining atmosphere, is an example of a globally unmanaged commons. The Commons yardstick helps to imagine and connect with seven generations forward, for example in the case of the Creative commons, open-source software Linux. Other tools for commoning comprise protecting open and accessible spaces in urban areas, human genes, new frontiers in space, commoning abandoned private land, collective private housing, as ell as natural and intellectual resources.

Take back finance. Investing in futures.

The term finance variously refers to money, savings, investment, taxation, risk management and financial instruments. The sector operates more like a giant casino than the society´s guardian of wealth. Therefore, the finance has to be reclaimed as an enabler of futures, not as an end in itself. Investing in futures means taking action now so that the descendants can survive as well or better than we. There are many forms of investments, not just money, in community economy. The diverse finances comprise, in addition to Mainstream market finance, Alternative market finance (state banks, credit unions, microfinance, friendly societies, community-based financial institutions, crowdfunding) and Nonmarket finance (sweat equity, community-supported business, rotating credit funds, family lending, donations, interest-free loans).

In community economy, the monetary and nonmonetary investments are both transparent and directed toward a better and more sustainable future. Investment stocktaking is a key concern. The pertinent question are: how is the wealth pooled, safeguarded and dispersed to worthwhile ends, and what is the social return that can be shared in a transparent and ethical manner. The tools comprise a method to tap the social return on investment (SROI) and even a CEROI, Community economy return on investment. Thus, the “growth” can be targeted at vital commons and ethical exchange relations that ensure quality of life. The CEROI can be seen as increased well-being, smaller ecological footprints, augmented ethical trade and as an expansion of the commons. Additional tools are Do-it-yourself finance, supporting community finance institutions, promoting ethical investments and redirecting government revenues toward life-sustaining activities.

Conclusions

The authors have painted an interesting picture with concrete examples of what is ment by the economy as a space of negotiated interdependence around everyday life practices. Although the authors do not define diverse economies as part of the broad class of sharing economy, their examples, such as the Mondragon coop, which emerge as spaces of opportunities and hope, represent participatory, peer-to-peer, civic and solidarity economies. Nevertheless, the book lacks a final chapter that would tie the different themes together from the perspective of the local community. There is no account of how the chosen themes together contribute to the transforming of our communities (cf. the subtitle of the book). In addition to economic activities, community development requires dealing with other structural issues that are the substance of expanded urban planning. This does not mean that planners, developers, activists and gender researchers would not benefit from the book, on the contrary, its message about diverse economies as a source of possibilities and hope is seminal. It is urgent that the themes of ´Taking back the economy` will be studied from a holistic perspective in different local communities, all over the world. This will hopefully lead to a new book.

Gibson-Graham, J.K. , Cameron, J. & Healy, S. (2013)Take back the economy. An ethical guide for transforming our communities. London: University of Minneapolis Press.

Kutsu haastattelelemaan Suomen solidaarisuustalouden toimijoita

yhteisotaloustapaaminen

***in english below***

Solidaarisuustalouden verkosto etsii vapaaehtoisia haastattelijoita keräämään tietoa solidaarisuustalouden kartalle liittyneistä toimijoista,  ja kirjoittamaan pieniä juttuja haastattelujen pohjalta verkkosivuillemme.

Haastattelujen tarkoitus on vahvistaa itseymmärrystämme solidaarisuustaloudesta, tiivistää kartalla olevia toimijoiden yhteistyötä ja kerätä tietoa myöhempää käyttöä varten erityisesti siitä, minkälaisissa poliittissa prosesseissa verkosto voisi olla avuksi.

Haastatteluja sekä kartalle kutsumista varten on olemassa valmiit listat yhteydenottoa varten sekä haastattelukysymykset. Kysymyksiä saa soveltaa ja kommentoida omien tarpeiden mukaan. Lisäksi jos tiedät toimijoita, jotka kartalle sopisivat mutta eivät siellä vielä ole, voit mieluusti välittää alkukartoituskutsua eteenpäin.

Kartalla olevat toimijat ja lista yhteydenottoja varten:
Alkukartoituskysely, täytettävä ennen kartalle liittymistä
Haastattelykysymykset kartalla jo oleville toimijoille
Kartoituksen ja verkoston esittely

Kysymyksiä? Voit olla yhteydessä
Sunnaan: sunna@imwandel.net
Lauraan:  laura.kumpuniemi@gmail.com
Rubyyn: rubyvdwekken@gmail.com

___

Invitation to interview solidarity economy actors in Finland:

Attention everyone, who likes writing, journalism and bringing out and critical reflection of new ideas for societal transformation. Solidarity Economy Network Finland is looking for voluntary interviewers to gather information on the actors who have joined on the map of solidarity economies in Finland and to write small stories on the basis of the interviews.

The meaning of the interviews is to strengthen our self-understanding of solidarity economies, support the cooperation of the actors on the map and gather information for a later use especially concerning the political processes, that the network could support.

To conduct the interviews we have listed the organisations, and you may choose the ones you want to contact to do an interview. The questions are ready to use as well but they can be also edited and commented depending on your needs. In addition if you know actors who would be suitable for the map but aren’t there yet, please feel free to forward the link of the pre-survey to your contacts.

The actors on the map and the list for contacting
Pre-survey to be filled before joining on the map (so far only in Finnish)
Interview questions for actors already on the map
Introduction of the mapping and the network

Questions? You may contact:
Sunna: sunna.kovanen@gmail.com
Laura:  laura.kumpuniemi@gmail.com
Ruby: rubyvdwekken@gmail.com