Kohti kommonistista toimeentuloa

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_large”,”fid”:”1886″,”attributes”:{”alt”:”toimeentulo”,”class”:”media-image”,”height”:”480″,”style”:”width: 250px; height: 391px; margin: 5px; float: right;”,”title”:”Kuva: Tamas Matekovits”,”typeof”:”foaf:Image”,”width”:”307″}}]]Kaikki kirjoittajat eivät enää tyydy pakkamaan vieraannuttaviin tavarapaketteihin yhteisiksi tarkoitettuja tietojaan sekä perusteellisilta näyttäviä järjestelmäkritiikkejään, ja kaupittelemaan niitä säälittävästi yhä irvokkaammaksi käyvillä markkinoilla. Oman toimeentulon varmistamiseksi tehty likainen temppu sotkee kädet pahasti: osallistumalla järjestelmään järjestelmäkriitikko ylläpitää ja vahvistaa kritiikkinsä kohdetta. Miten toimeentulon voisi järjestää yhdessä muiden ihmisten kanssa, ja antaa samalla teksteille kriittisen sisällön lisäksi vaihtoehtoinen materiaalinen olemus?

”Väärinhän on sanoa, että elintarpeilla riistäminen on ainoa riistämismuoto.  Yhtä häikäilemätn riisto on ulotettu kaikille aloille, mutta etenkin kaikkeen siihen mitä ihminen tarvitsee, aina tulitikusta lähtien.” – Symbolistinen humanisti Irmari Rantamala

Eteenpäin: ”Pois kyselyt, pois kaikki. Korvat ovat nyt tukitut, sillä orjuuttajan korva on muutenkin kiveä orjansa äänelle. Jalka yhä lujemmin taistelun maaperään, sillä ainoastaan orjansa miekan ääntä kuulee orjuuttajan korva.” – Kirjallinen terroristi Algot Untola

1. (pulinat pois) Pääoman tavaratuotannon ehdollistaman toimeentulon painajaismaisesta olemassaolosta heräämiseen ei kritiikin aseiden kovinkaan jylinä riitä. Tavaratuotantojärjestelmän varhaisista vaiheista saakka sen luonnetta kyseenalaistanut kritiikin taukoamaton pauke ei ole aiheuttanut naarmuakaan pääoman kontrolloimaan toimeentulojärjestelmään. Keskustelut komm/u/o/nistisen tulevaisuuden toteuttamisesta ovat päättyneet yöstä toiseen kylmään hikeen tavarantuotantoelämän murmelimaisissa aamuissa. Äänekkäinkin kriittinen pauke ja harmonisinkin yhteinen laulu ovat jääneet pelkiksi spektaakkelin ilotulituksen ääniksi toisten joukossa.

2. (perusteesi) Kritiikin aseiden lisäksi tarvitaan aseiden kritiikkiä, kuten sanotaan. Painajaisesta heräämiseen tarvitaan fyysisesti järisyttävää toimintaa: omien ja jaettujen yksityis-julkis-riippuvaisten, byrokraattisten ja vieraantuneiden toimeentulon muotojen kitkemistä. Oman olemassaolon tiettyihin muotoihin luodin tavoin pureutuvaa toimintaa, ja tätä haavaa parantavaa biopoliittista yhteisväkivaltaa eli yhteistä väen valtaa: yhteistoimintaa, joka mahdollistaa omista epäterveistä osista irtautumisen ja oman elinvoiman yhdistymisen terveeseen, supistuvan sijaan laajentuvaan, ja muillekin tarttumispintaa tarjoavaan toimeentuloa ja elämisen arvoista ihmiselämää järjestävään yhteiseen kehoon (toimeentulojärjestelmään).

3. (historiallisen aikamme huumeluolan sohva) Pääoman tuhoava tavaratuotanto vaarantaa ihmiskunnan toimeentulon perusedellytyksiä. Ongelman ratkaisun näkökulmasta haastavinta on se, että se on tehnyt ihmistavaroista markkinoista ja julkisista mekanismeista riippuvaisia omia hautojaan kaivavia tavaranarkomaaneja, joiden unelmatkaan eivät tunnu haluavan kyseenalaistaa tavarasuhteiden periaatteita. Suomessa (pääoman)palvelu- ja tietotyöväen dominoimasta ihmistavarajoukosta on elämän perusedellytyksiä yhteisesti rakentamaan pyrkivää väkeä yhä etsittävä kuin neulaa heinäsuovasta. Piikitysgalleriaksi muuttuneessa heinäsuovassa neulaa ja yksityistä pilveään etsivät yhtä lailla palkkatyön eri muotojen prekaariin, mutta siedettävältä näyttävään vaihtoehdottomuuteen tyytyneet kuin toimeentulonsa ratkaisussa julkisiin menetelmiin turvautuneet. Samalla sohvalla samassa liikkeettömässä tilassa makaavat yksityis-julkisten toimeentulomekanismiensa jättämällä ”vapaa-ajalla” teräviin ajatuksiinsa tyytyvät verbaaliradikaalit, inhimillisesti arvokkaista totuuksistaan ääntä pitävät aktivistit ja yksityisillä tavaroilla toistensa selkiä raapivat yhteisötuottajat. Syöksymme kaikki alas vieraantumisen spiraalissa saman kelkan kyydissä luovuttaessamme toimeentulomme hallinnan itsemme ulkopuolisille mekanismeille.

4. (herätyskellon anatomia) Pääoman tavaratuotannolle perustuva toimeentulojärjestelmä on historiallinen rakenne, joten avainkysymys on historiallisen muutoksen mekanismi. Marxilaisvaikutteiselle historianfilosofialle on helppo stereotypisoida materialistinen määre, mutta marxilaisista ajattelijoista vain radikaaleimmat ovat antaneet tämän periaatteen läpäistä ajattelunsa. Ja vielä harvemmat ovat antaneet sen läpäistä koko elämänsä tai toisin sanottuna ajattelunsa ja toimintansa suhteen. Eikä ihme: yhteiskuntamuodon muutosta eivät voi alkaa toteuttaa yksittäiset ajattelijat eikä edes yksittäinen ihmisjoukko. Materialistisesta näkökulmasta tie pois pääoman historiallisesta toimeentulojärjestelmästä voi rakentua vain yhdistyneiden (toimeentulo)tuottajien yhteisenä tie-järjestelmä-hankkeena. Meille commons.fi:n ympärille tavalla tai toisella kerääntyneille ihmisille vain tähän tiehankkeeseen osallistuminen on todellista herätysliikettä, kaikki muu on yksityis-julkisia toimeentulon mekanismeja ylläpitävää lumeyhteistoimintaa. 

5. (kommonssit aseena) Viime vuosina aktivoitunut keskustelu kommonsseista, etenkin sen käytännön muodot sekä yksityisen hyökyaallon paineessa toistaiseksi säilyneiden perinteisempien kommons-muotojen arvon tunnistaminen ovat merkittävä käsitteellinen läpimurto. Teoriassa yhteistekeminen ja -käyttäminen pureutuvat ja räjäyttävät kapitalismiksi kutsutun tavarakeon ydintä: yksityisomistusta ja siitä seuraavia kasvottomia ihmistenvälisiä suhteita korvaavia painajaismaisia vieraantuneita välittäjiä. Kommons-toiminta voi toteuttaa käytännössä sitä mistä työväenliikkeen kaikkein radikaalein, muinoin lapsentautiseksi solvattu haara (anarkosyndikalisteista työläisneuvostokommunisteihin, situationisteihin ja kommunisaation kannattajiin) on jo yli vuosisadan ajan vain puhunut: kieltäytymistä pääomajärjestelmää ylläpitävistä vieraantuneista muodoista: yksityisomistuksesta, palkkatyöstä, pääomaa palvelevista tuotantovälineistä, (vaihto)arvosta, markkinoista, rahasta ja valtiosta. Lapsentautisen radikaalin tradition (negatiivinen ja retorinen) kritiikki muuttuu aikuiseksi ja materiaaliseksi historialliseksi voimaksi kyetessään (positiiviseen ja elämää ylläpitävään käytännöllis-rakentavaan) kommons-toimintaan. Kommons on poliittinen toimintamalli, joka ei enää odota tulevia suotuisampia olosuhteita ohjelmansa käynnistämiseen. Se osoittaa rakenteen, jota voidaan käyttää tässä ja nyt: askel askeleelta edeten, eri tasojen ongelmien kimppuun yksi kerrallaan käyden on elinympäristössämme aloitettava yhteistaistelu kaiken kommonisoimiseksi.

6. (pienen kaliiberin pistooli) Toistaiseksi kommonssit tuntuvat rakentuneen aineettoman tekemisen ympärille. Sillä on kiistattomat arvonsa. Kommonssit eivät tuota ainoastaan markkinatavaraluonnetta vastustavia tuotannon tuloksia, vaan myös tavaraluonteensa tuolle puolen näkeviä ja kehittyviä ihmisiä. Radikaaleimmillaan aineettomat kommonssit voivat tarkoittaa kulttuurin ja kokonaisten elämänalueiden kommonisointia (ihmistenvälinen kommunikaatio, oppiminen, tiedonvälitys, tieteelliset menetelmät, taide jne). Toisaalta ne aineettomat kommonssit, joihin pääoma ei pääse käsiksi heikentävät osaltaan pääoman valtaa, sillä kommons-toimintaan energiansa suuntaavat ihmiset tarjoavat vähemmän voimiaan pääoman kasvuun. Mutta aineettomilla kommonsseilla on myös yhtä kiistaton puutteensa. Pääomajärjestelmä ei hallitse vain aineetonta kulttuurista olemassaoloamme tai ihmiselämän tiettyjä osa-alueita. Pääoma kontrolloi sosiaalista metabolismia (maapallon ja sen ihmisasukkaiden välistä aineenvaihduntaa): päivittäistä aineellista toimeentuloa ja sillä on sen ansiosta ote ihmiselämästä. Aineettomien kommonssien pintaa raaputtamalla paljastuu ruma totuus. Aineeton yhteistekeminen perustuu yksityiselle aineelle. Emme kävisi tätäkään kommons-keskustelua tälläkään commons-sivustolla ilman lukuisia siteitä hallintamme ulkopuolella olevaan yksityis-julkiseen materiaan ja mekanismeihin.

7. (commons.fi pistoolina) Keskustelun ja toiminnan käynnistyminen commons.fin ympärillä on ollut monessa mielessä lupaavaa. Toisaalta commons.fi jakaa muiden yksityiseksi pirstoutuneessa ja atomisoidussa maailmassa pyristelevien yhteisten hankkeiden ongelmat, jotka kumpuavat puuttuvista aineellisista siteistämme. Emme ole alkaneet kehittää ja käyttää yhteistoimintaamme oman toimeentulomme kommonoinnin välineenä vaan commons-harrastelemme varsinaisista toimeentulomuodoistamme jäävällä vähällä ”vapaa-ajalla”. Samalla uudelleentuotamme vanhoja ja vieraantuneita yksityis-julkisia (palkkatyöläis-tavaratuottaja-akateemis-järjestöaktivisti-syrjäytynyt yms) olemisen, toimimisen ja ajattelun tapojamme. Toisaalta mikä ettei: tässä verenhimoisimman parasiitin tavoin ainetta itseensä imevässä maailmankolkassa yksityis-julkinen toimeentulo on kaikesta huolimatta melko mukavaa tai ainakin mahdollista merkittävimmälle osalle ihmisistä. Tämä saattaa olla perustavin este kommonismin ja commons.fin kehityksessä.

8. (kommonssit biologisena aseena) Kun painajaisen liskoa pelottelee pistoolilla, se pelästyy, pudottaa häntänsä, mutta palaa entistä rujomman näköisenä. Kun ihmiset yhteisten, mutta pohjimmiltaan yksityis-yksittäisten poiskytkeytymisten sijaan kääntyvät toisiaan kohti ratkoakseen commons-menetelmillä järjestelmällisesti toimeentulonsa ongelmaa, he tarttuvat merkittävästi järeämpään aseeseen. Tällöin he hyökkäävät koko pääoman ylläpitämän ihmiselämän sairasta aineenvaihduntaa vastaan. Tämä kommonistinen materiaalinen hyökkäys edellyttää uusien, ihmisten yhteisesti hallitsemien instituutioiden ja ihmiset yhteensitovien toimeentulomekanismien teoreettista ja käytännöllistä kehittämistä. Se tarkoittaa inhimillisesti tarpeellisen julkisen tuotannon ja tuotanto-osuuskuntien kommonisoimista, kommuunien määrän kasvamista ja kommunisaation käynnistymistä, muiden vastaavien yhteisten tuotanto- ja käyttöinstituutioiden kehittämistä ja eri toimintaryhmien välisten yhteyksien järjestelmällistä rakentamista. Tähän ihmiskunnan ja paikallisten yhteisöjen kehitystyöhön commons.fi voi tarjota fooruminsa.

9. (aseen latauksen ääni) Liipasinta kannattaa painaa kuitenkin vasta kun kohde on tähtäimessä. Ellei painajaismaista hahmoa uskalla katsoa silmiin, se palaa seuraavan yön painajaisessa. Mikäli kommonistinen liike ja commons.fi keskittyy vain itseensä ja jättää aineellisen ympäristönsä rauniot huomiotta (erilliseksi muiden käsiteltäväksi kysymykseksi), se kompastuu, kaatuu pimeässä ja jää hirviönsä armoille. Kapitalismin kimppuun ei kuitenkaan pidä käydä enää perinteiseen tapaan omasta ja yhteisestä elämästä irrallisena teoreettisena ongelmakenttänä. Vaikka pääomajärjestelmä on tietenkin historiallisesti muuttuva, sen perusluonne on muuttumaton. Ihmiskunnan historiallisen luonteen etu on se, ettei jokaisen sukupolven tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Edeltävien pääoman kohdanneiden sukupolvien radikaaleimmat joukot ovat jättäneet kokemusvarastomme ja kirjastomme täyteen yhä kehityskelpoisia näkökulmia nykyiseen olemassaoloomme ja sen yhteisesti hallitun vaihtoehdon menetelmiin. Mutta meidän on opittava käyttämään pyörää uudella tavalla. Perusteellista teoreettista kritiikkiä on kyettävä käyttämään niistä mekanismeista irtautumiseen, jotka syventävät oman elämämme vieraantumista ja toisaalta niiden instituutioiden kehittämiseen, jotka sitovat meidät suoraan ja autonomisesti toisiin ihmisiin (kommonistinen hyökkäys).

10. (hyökkäyssota aineen hallinnasta) Kommonistisen hyökkäyksen käsite ei kuitenkaan ole pelkkä vertauskuva. Toimeentulo edellyttää materiaalisen hallintaa: maata, energiaa, tuotantovälineitä sekä asumis- ja toimintatiloja. Kommons-toimeentulo edellyttää näiden yhteistä valtaamista. Yksityis-julkisesti hallitut perusmuodot näyttävät kuitenkin etenkin Suomessa vielä pelottavan vahvasti suojatuilta: kuin sardiinit purkeissa näyteikkunan takana ja mellakkapoliisien suojaamina, sanoisi Frank Pellonpää Hakaniemen sillan alla matkallaan kohti muutosta. Näiden kamppailujen aloittamista tai ainakaan niiden edellyttämien menetelmien teoreettista koettelua, ei kuitenkaan voida siirtää, vaikutti tilanne kuinka hankalalta tahansa. Aineettomat kommonssit eivät muodosta tiedottomalle pääomalle ymmärrettävää uhkaa, korkeintaan mahdollisuuden käyttöön ja kasvuun. Ne eivät kyseenalaista toimeentulon yksityis-julkistia menetelmiä ja resurssien yksityis-julkista hallintaa. Nykyisten omistusmuotojen kritiikki kyseenalaistamalla aineellisten elintarpeiden tuotantotoiminta herättää kuitenkin pääoman henkilöitymät puolustuskannalle. Ilman vastakkainasettelun tiedostamista ja tietoista hyökkäystä vallitsevia yksityisomistusta suojaavia rakenteita vastaan, tai tietoista piittaamattomuutta niistä, ei kommons-toimeentuloa valitettavasti voida toteuttaa. Unissakävelijä ei herää toivomassan paikassa.

11. (commons.fi biologisena aseena) Jos commons.fin ympärille kerääntyneet ihmiset eivät halua toistaa aiempien kommunistisiksi kutsuttujen poliittisten (lume)liikkeiden ydinongelmaa on meidän kieltäydyttävä puhumasta kommonsseista tai kommons-toimeentulosta oman jokapäiväisen elämämme tilanteiden ulkopuolisena kategoriana. Commons.fitä on kyettävä alkaa käyttää siihen kytkeytyvien ihmisten toimeentulon apuvälineenä. Toimituskunnan/avustajien näkökulmasta tämä voi tarkoittaa kirjoitus- ja tiedonvälitystaitoja ja -kiinnostusta omaavien ihmisten keskinäistä yhteistoimintaa, tiedon ja kokemusten yhteiseksi tekemistä sekä pyrkimystä irrottautumiseen julkaisun toiminnan edellytyksinä olevista yksityisistä mekanismeista ja perustasta. Radikaaleimmillaan tämä voi tarkoittaa kommonististen suhteiden rakentamista lukijayhteisöön ja muihin yhteis(ö)tuottajiin sekä kirjoittajien vapautumista porvarillisen työnjaon tuomioistuimessa määrätystä elinkautisesta tietokoneen kuvaruudun eteen. Toisaalta tulevan fooruminsa välityksellä commons.fi voi ja sen tulee puhutella julkaisun kapeaa tekijäryhmää huomattavasti laajemman joukon toimeentulo-ongelmaa. Commons.fi:stä tulee pääoman painajainen sen kyetessä tarjoamaan eri ryhmille ja yksilöille alustan, josta löytää yhteistä toimeentuloa toteuttavia suoria ihmiskontakteja ja jolla kehittää yhteisiä tekemisen ja käyttämisen muotoja.

12. (kommons-imperiumi) Kun suoraselkäisimmät historialliset toverimme ovat päättäneet ”jättää tämän maailman”, he ovat kyenneet vain ”katoamaan korpiin kuolemaan”. Yhteisestä maailmasta katoaminen ei ole enää vaihtoehto. Pääoman tavaratuotanto on toisistaan irti revittyjen ihmisten toimeentulojärjestelmä. Sen voi korvata vain toinen ihmiset toisiinsa sitova järjestelmä. On vaatimatonta puhua liikkeemme ydinhankkeesta solidaarisuustalouden kartoitusprojektina. Jos eri yhteistuottajien verkostoituminen johtaa pyrkimykseen eri ryhmien välisten yhteisten tuotanto- ja käyttökäytäntöjen kehittämiseen, on kyse yhteistalouden järjestelmän kehittämisestä. Jos yhteisesti hallittu tuotanto, sen tulosten vastikkeeton jakaminen ja yhteinen käyttö alkaa levitä tässä järjestelmässä, on kyse kommonistisesta tuotantojärjestelmästä. Jos elämän aineellisia perusedellytyksiä luovat tekijät alkavat haluta ja kykenevät liittymään tähän tuotantojärjestelmään, on vallankumous ja yhteiskuntamuodon historiallinen muutos käynnissä. Silloin ihmisten sosiaalinen metabolismi on siirtymässä ihmisten yhteiseen hallintaan ja ihmiset alkavat elää kommonistisessa toimeentulojärjestelmässä.

”Kysyit olenko meta(-amfetamiini)- vai rahantekobisneksessä. En kummassakaan. Bisnekseni on imperiumin rakentaminen.” – Walter White kumppanilleen Jesse Pinkmanille tv-sarjassa Breaking Bad.

Tamas Matekovits

Kuva: Tamas Matekovits 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s