Solidaarisuustalousverkoston periaatteet

Suomen solidaarisuustalousverkosto esitti ensimmäisen luonnoksen manifestistaan Suomen sosiaalifoorumissa vuonna 2013. Manifesti määrittelee arvot, joita solidaarisuustalouden toimijat pyrkivät toteuttamaan toiminnassaan. Manifestissaan verkosto kirjoitti myös periaatteista, joita se haluaa pitää yllä solidaarisuustaloutta kehittäessään. Solidaarisuustalouden periaatteita ovat... Nöyrä ja itsekriittinen Nykytaloutemme rakennusaineena on monien ihmisten ja luonnon kärsiminen ja riistäminen. Taloustoimintamme hyötyy tästä rakenteesta ja on oleellisesti riippuvainen … Jatka lukemista Solidaarisuustalousverkoston periaatteet

Mitä solidaarisuustalous ei ole

Suomen solidaarisuustalousverkosto esitti ensimmäisen luonnoksen manifestistaan Suomen sosiaalifoorumissa vuonna 2013. Manifesti määrittelee arvot, joita solidaarisuustalouden toimijat pyrkivät toteuttamaan toiminnassaan. Solidaarisuustalousverkoston manifesti määrittelee myös mitä solidaarisuustalous ei ole. Solidaarisuustalous ei ole... Tavaroiden ylikulutusta Solidaarisuustalous vastustaa uskomusta siitä, että inhimilliset tarpeet voi tyydyttää yksinomaan tavaroiden avulla ja että tarpeet ovat mahdollisuuksia yksityiseen voittoon ja pääoman kertymiseen. Materiaalisen … Jatka lukemista Mitä solidaarisuustalous ei ole

Ethical and practical steps to community economies

Liisa Horelli, Aalto University. Liisa is working with the commoning of gendered urban planning within a network of female planners in Europe. Reframing the economy as a space for ethical action and decision-making is the compelling argument that J.K. Gibson-Graham and her team make at the beginning of their book Taking Back the Economy, an … Jatka lukemista Ethical and practical steps to community economies

Yhteisvaurauden uusi aika

Yhteisvauraus on läpi ihmiskunnan historian luonut perustan elämälle ja toimeentulolle. Teollisen kapitalismin kehitys tarkoitti yhteisen alati laajenevaa yksityistämistä, jossa pääsy luonnon yhteismaihin estettiin rahapalkasta riippuvaisen työväestön luomiseksi. Koska nykytaloudessa korostuvat työvoiman sosiaalisuus, yhteistyö ja verkottuminen, yhteisestä on tullut jälleen keskeinen poliittisten kamppailujen kenttä. Yhteiset (engl. commons) ovat jotain, minkä me jaamme yhteisesti. Tämä aluksi kehämäiseltä … Jatka lukemista Yhteisvaurauden uusi aika

Solidaarisuustalouden pedagogiikkaa

Kasvatustieteilijä Moacir Gadotti kirjoittaa Brasiliassa ilmestyneessä pienessä kirjasessaan "Solidaarisuustalous pedagogisena praksiksena", että tarvitsisimme erityistä solidaarisuustalouden pedagogiikkaa. Hänen mukaansa vallitsevalle talousjärjestelmälle vaihtoehtoisten, kaikinpuoliseen kestävyyteen pyrkivien taloudellisen toiminnan muotojen vahvistuminen ja vakiintuminen vaativat myös kasvatuksellista ymmärrystä ja tukea. Hän myös toteaa, että yliopistojen tulisi ottaa tässä aktiivinen rooli niin menetelmien kehittäjinä kuin kasvatustyön toteuttajina. Mutta mitä ja … Jatka lukemista Solidaarisuustalouden pedagogiikkaa

Pysäyttäkää varkaat! Aapinen yhteisvaurauteen ja yhteistekemiseen

Suomentajan esipuhe Peter Linebaugh on yhdysvaltalainen historioitsija, jonka tutkimukset ova keskittyneet erityisesti Englannin ja Irlannin työväestön historiaan. E. P. Thompsonin oppilaana hän on jatkanut radikaalin historian perinnettä, jossa tarkastelun kohteena ovat nouseva kapitalistinen järjestelmä, työväestön elämän kehitys ja työväenluokan vastarinta. Linebaughin kirjaa London Hanged - Crime and Civil Society in the Eighteenth Century (1991) voidaan … Jatka lukemista Pysäyttäkää varkaat! Aapinen yhteisvaurauteen ja yhteistekemiseen

Tarvitseeko pääoma annoksen yhteistä?

Nykyinen talouskriisi ei ole vain taantuma, vaan se on myös yhteiskunnallista vakautta koskeva kapitalismin kriisi. Jotta kapitalismi voisi palata takaisin kasvun ja kasautumisen uralle, sen on järjestettävä uudelleen luokka- ja valtasuhteet sekä kehitettävä uusia hallinnan järjestelmiä.[1] Kaksi merkittävää murrosvaihetta pääoman hallinnassa olivat keynesiläisyyden valtakausi toisen maailmansodan jälkeen sekä siirtyminen uusliberalismiin 1970-luvulla. Niitä seurasivat kiivaat yhteiskunnallisten … Jatka lukemista Tarvitseeko pääoma annoksen yhteistä?

Situationistien yhtenäisen kaupunkisuunnittelun ohjelma vuodelta 1961

Kansainväliset situationistit esittivät 1960-luvulla perusteellisinta kritiikkiä kapitalististen kaupunkien tiloista ja niiden ihmisiä vieraannuttavasta arkkitehtuurista. Vaneigemin ja Kotányin teksti vallankumouksellisen kaupunkisuunnittelun sisällöistä ja mahdollisuuksista nostaa yhä tänään myös kaupunkicommons -keskustelun rimaa: mitä kaupunkiemme kehityksen yhteis-yhtenäinen ja kokonaisvaltainen haltuunotto voi tarkoittaa? Miten kaupunkien suunnitelu ja elämiemme ehtojen määrittäminen tehdään yhteiseksi asiaksi?[1] 1. Urbanismin tyhjyys ja tyhjä spektaakkeli … Jatka lukemista Situationistien yhtenäisen kaupunkisuunnittelun ohjelma vuodelta 1961

Kohti kommonistista toimeentuloa

Commons.fi avaa lähiakoina keskustelufoorumin käydäksemme avointa keskustelua commonseista, solidaarisuustaloudesta sekä yhteisen toimintamme muodoista. Keskustelun avauslaukaukseksi julkaisemme Tamas Matekovitsin puheenvuoron kommonsseista ja toimeentulosta. “Commons.fi:stä tulee pääoman painajainen sen kyetessä tarjoamaan eri ryhmille ja yksilöille alustan, josta löytää yhteistä toimeentuloa toteuttavia suoria ihmiskontakteja ja jolla kehittää yhteisiä tekemisen ja käyttämisen muotoja.” Kaikki kirjoittajat eivät enää tyydy pakkamaan … Jatka lukemista Kohti kommonistista toimeentuloa

Kokemuksia työn ja yhteiskunnan organisoimisesta

Aikamme kommonerit, yhteisölliset tuottajat ja muut pääoman yhteiskuntaan turhautuneet ihmiset eivät ole yksin. Meillä on tukenamme joukko aiempien sukupolvien historiallisia pyrkimyksiä ja kokemuksia. Toimittaja Tapani Lausti on esitellyt näitä aivan liian vähän kolinaa aiheuttaneissa kirjoissaan. Commons.fi tuo perinnettä pohdittavaksemme julkaisemalla otteen Laustin kirjasta Tienviittoja tulevaisuuteen. Vuonna 1884 pitämässään luennossa "Useful Work versus Useless Toil" (Hyödyllistä … Jatka lukemista Kokemuksia työn ja yhteiskunnan organisoimisesta

Multitude ja yhteinen: toinen tie yksityisen ja julkisen tuolla puolen

Antonio Negri (s. 1933) käsittelee artikkelissa yhteisen käsitettä suhteessa moderniin oikeustieteelliseen tapaan ymmärtää yksityinen ja julkinen.[1] Hän ehdottaa, että yhteinen tulisi nähdä multituden jatkuvan yhteistoiminnan pysyvyyttä luovana muotona. Kapitalismi joutuu siksi väistämättä rakentamaan toimintansa yhteisen varaan ja sen riistolle. Koska yhteistä ei voida kuitenkaan palauttaa enää yksityisen tai julkisen haltuunoton muotoihin, muodostaa yhteinen jatkuvasti uusintuvan … Jatka lukemista Multitude ja yhteinen: toinen tie yksityisen ja julkisen tuolla puolen

Liikkuvat vertaisuudet osa 2: Kulissien takana

Vertaistyöstä toivotaan usein omaehtoista vaihtoehtoa palkkatyölle. Palkkatyössä tekijän tarpeellisuus on riippuvaista palkanmaksajan tuloksesta ja rahoituksesta, kun taas vertaistyön perusajatuksen mukaan jokaisen ihmisen panos ja työn sisältö ovat tärkeitä itsessään. Tyypillisiä positiivisia esimerkkejä vertaistyöstä ovat lakkautetut tehtaat tai palvelut, joiden käyttäjät ja työntekijät ottavat paikan yhteisomistukseen ja jatkavat toimintaa itsenäisesti organisoituen. Toisaalta monella ei nykytöissä ole … Jatka lukemista Liikkuvat vertaisuudet osa 2: Kulissien takana