Aihearkisto: 7. Uutiset…


The Assembly of the Commons – tapaaminen 20.1.2017

Tervetuloa mukaan solidaarisuustalous- ja yhteisvaurauskokoontumiseen!
Paikka: Globaalikeskus, Siltasaarenkatu 4, 7. krs, Helsinki
Aika: perjantai 20.1. klo 17-20
Ohjelmassa 20.1. 
  •  Mikä Commons(.fi) Assembly?
  • Järjestäytyminen ja työn organisoiminen: blogin kehitys, tulevat julkaisut, muu toiminta
  • Solidaarisuustalouskartoitus ja haastattelut
  • Kunnallisvaalikampanja (vaalipaneeli 2.0)
Tapaamisessa tarjolla teetä/ kahvia ja pientä purtavaa.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot tapahtumasta:, 044 0250412 Tarvittaessa kysy mahdollisuutta matkakorvauksiin!

European Commons Assembly

by Sunna Kovanen & Ruby van der Wekken

Spring 2016 a Berlin-based Commonsnetwork, among others, called some 30 practitioners and researchers of commons all over Europe to meet for the first time and to build European-wide cooperation. The meeting took place on May 2016 at an organic farm in Villarceaux, some 40km outside of Paris. The next step was to call up a meeting of 120 Commoners all over Europe 15-17th November in Brussels and at the European Parliament, to strengthen the transnational movement for commons both at the grassroots as well as at the heights of international policy. Here is the report of our travels.

Building the knowledge from the nodes into action at the core

A first activity of the European Commons Assembly starting from the Villarceaux meetings in which also Ruby participated, was to amend a Call for the process, which is now hosted on the website of the commons assembly and open for signatures (Welcome to sign on!).

The objective was to bring together a trans-local coalition of action groups and processes of commoning in different spheres and to build a bottom-up movement to support commons-enforcing policies.Villarceaux.jpg

Over the following months, the assembly grew in numbers on its e-list and online working space whilst the organisatory team was also discussing with the European Parliament intergroup on public services and common goods, founded on 2015 and chaired by Marisa Mattias (Left bloque, Portugal). This led to the calling together of a larger network-meeting for all the practitioners in the field of commons their invitation to meet and discuss with to the European Parliament.

To collect the experiences of the current pressing challenges in the local level, we were asked to draft policy proposals online, before ever having worked together or met each other live. Sunna was working with policy on welfare services and social protection, Ruby started up on Currency as a commons, and we were both involved with a group on Solidarity economy & the Commons, which merged finally with other proposals into a paper on territorial commons.

For someone coming to the themes mainly from studies and activism, the policy drafting process was a really empowering experience of co-work beyond major differences in age, status or professional background. As a result we gained over 25 policy proposals with strong overlaps. Many had contributed things that they anyway worked with, but did not have the time or experience to adapt their work to the work of others or to existing EU-policies.

This shows how massive resource of knowledge and support we could have for the local actions, but that it needs also a lot of work to bring it all coherent usefully together. Finally 10 proposals were finalized, from which three dealing with energy, territories (including land & food), as well as democracy were presented at the parliament.


Before heading to the Parliament Ruby participated in a session on mapping, giving rise to its own host of questions. Different mapping initiatives and their objectives were shared, as also we did with our envisioning of wanting to map solidarity economy actors and promote further cooperation between solidarity economy actors and a strengthening of our  commons and commoning. TransforMap on which also we map, will be sharing soon a manifesto for the mapping of the commons for us to comment on. Sunna, on the other hand, met with her group on social protection, and got once again convinced on the importance of general welfare policies and social rights for flourishing of active local production.

Supporting the local commons in the shadows of the institutions


The first evening’s meeting took place in northern Brussels, more prominent from the news on police actions than postcards. Walking past impressive skyscrapers and small retailers from all corners of earth we reached one of the old industrial buildings, now used by Zinneke, a parade celebrating the cultural mix in Brussels once a year, and in other times a space for neighbourhood activities.

We got to meet at the “dance floor”, in the basement of Zinneke, and enjoyed the contrast of the location to the coming meetings within the EU and sensed some kind of pride of the colourful self-organization in these leftover areas of industrial era.

We heard from local initiatives, Commons Josaphat and Community Land Trust Brussels, promoting the public ownership and collaborative planning of urban space. The following discussion was maybe the most inspiring one of the whole meeting, as people with very diverse backgrounds and experiences  threw out their advices and contacts to the Brussels group to support them in their local political campaign and asked critical questions.

Is the governance or the ownership of a commons the most important  for commoning? Or is perhaps access even more important than ownership? Or do we want to actually come to real legal forms for the Commons? In addition it was commented that the whole categorization into Right and Left, practitioners and theorists, or the framing between different commons (public or civil society or yet something else), as thinking and speaking in categories produces the modern mindset we want to challenge.

In the everyday life of the network there is surely no need to define one “most important” identifying border or practise, because both ownership and governance, both institutional and grassroots processes are running forth simultaneously. What defines and fixes the element that makes commoning to rise or fall, is the concrete political conflict. For example in the case of Commons Josaphat in Brussels and Aikapankki´s tax case at home, there will be neither access to the resource nor chance to learn better governance models,  if legal structure prevents the commons from working.


Political (party) action Encounter with local Diem 25

The Democracy in Europe Movement 2025 (DiEM25), is a Pan-European political movement launched in 2015 by former Greek finance minister Yanis Varoufakis, wanting to reform the EU’s existing institutions to become a union of people governed by consent. Local Diem25 activists explained that Diem25 must not be too much seen as a new kid on the block – it is part of a longer process, which has build up a momentum to claim that the system is bankrupt.  They told also that Diem25 is working on a pan European agenda, which would also include a European charter on the commons. Participants discussed, whether  the  commons discussion could perhaps be a better tool for advocating the objectives of the movement than DIEM´s current emphasis on democracy & transparency.

A recurring point coming up in the discussion with DIEM25, as also on other instances, was the current perceived rise in Fascism, and the question, if commons & commoning can stand against Fascism and appeal also to the people that voted for “Trump“. For some any future for Europe lies beyond political parties, beyond state nationalism and market fundamentalism – and one slogan heard was “We need to make the commons great again” However, some days after the meetings, the discussion still went on whether it makes sense to use such slogans of imperial domination and primitive logic as the opponent.


European Commons Assembly at the European Parliament

It was challenging, naturally, to step into the european parliament straight on with our diverging views, before having determined what do we actually stand for. Alone the hierarchical and formal seating and the heaviness of the institution brought feelings of frustration for many, but going in was the only way to reach the MEPs in the first place.

At the end, however, some real debate arose as well, as the MEPs present at the session spoke on the ”European agenda for collaborative economy”, which had come out in June 2016, as part of the Digital Single Market strategy. One participant voiced out strong criticism of  the emphasis on  centralised platforms in the policy framework  which pays attention neither to democratic participation, social issues nor ecological concerns. This criticism highlights the importance of combining the values of solidarity economy with the policy work for commoning.

According to the  MEPs they are trying to introduce amendments on common goods into legislation, and that they would wish to create a regular channel to reach the field, to monitor and to introduce commons-favouring policies step by step. One proposed communication opportunity was; and in addition ECA was suggested to define certain focal points which could have an effect on the institutional work. Some participants commented critically, though, that it is not the objective of the ECA to put forward some experts, but that it is exactly the assembly process which should brought to the forefront


Content & structure of the ECA process

There was good energy in Zinneke cellar dance floor room the morning after the EP parliament session. The debrief following the session at the EP brought up, that some really wanted to further the policy work and for instance address the Common Agricultural Policy, which mentions nothing on the Commons. Others then again said, they wished to concentrate on the exchange of practices at the local level instead. The general agreement was that both practises will continue.

The Assembly broke out into different working groups, as for instance around financing the Commons where Ruby joined. It already had its first debate regarding the need for redistribution of money or/and alternative financial system creation. Another working group was on communications, whilst Sunna joined the large table on the organisation of the actual Assembly process itself, which will cover at least the exchange of information and support between different localities. The working groups will be continuing on the ECA’s working space (for now) on Loomio.

Besides the assembly process continuing on-line, important is of course the question of the next milestone, as it will not be at the European Parliament. One idea was to awake a big buzz via a huge commons festival, It was great to hear of the different suggestions already made for the next ECA : at the Tate modern, Madrid November 2017, RIPESS SE annual meeting possibly in Athens and so on.. At least there is a lot of positive energy and futures to enliven if such a cultural event would take place.

In these times such meetings with inspiring people and learning from long-standing but creative, value-based and positive examples gives a great bunch of energy to go on the work at home. Welcome to join! at any of the upcoming commons assembly meetings (follow the website and facebook group).


in english

Tule kartoittamaan solidaarisuustalouden muotoja ja toimijoita – tehdään yhdessä toisenlainen talous näkyväksi! Liity kartalle ja verkostoomme vastaamalla tähän kyselyyn

Halukkaat kutsutaan myös mukaan tekemään suomalaista solidaarisuustalouden verkostoa. Tavoitteenamme on mm. edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä  ja laajentaa tilaa toisenlaiselle taloudelle.

Etsimme vapaaehtoisia haastattelijoita ja kirjoittajia tekemään pieniä juttuja kartallamme olevista toimijoista. Jos pidät kirjoittamisesta, toimittajan työstä, uusien ideoiden esille tuomisesta ja kriittisestä pohdiskelusta, lue ohjeet haastattelun tekoon täältä

Seuraa tulevia tapahtumiamme:

  • tämän blogin
  • facebookin ja
  • sähköpostilistan kautta rubyvdwekken[at]

Mitä solidaarisuustalous on ja mitä verkosto tekee?

Suomen solidaarisuustalousverkosto on muutaman vuoden ajan tuonut esiin esimerkkejä ja näkemyksiä toisenlaisen talouden rakentamiseksi vastauksena aikamme visaisiin ongelmiin. Solidaarisen talouden rihmasto kehittyy päivä päivältä, jokainen meistä on sen toimija.

Kartoituksessa kootaan ja tehdään näkyväksi toimijoita, jotka tekevät toisenlaisesta taloudesta totta. Keskeistä on demokraattisten arvojen näkyminen käytännössä, siis taloudellinen toiminta, joka haastaa voitontavoittelun, kilpailullisuuden ja kuluttaja-ajattelun sekä toteuttaa oikeudenmukaisuuden, moniarvoisuuden, tasa-arvon, demokratian, ekologisuuden ja autonomian arvoja.  Tulosten pohjalta kootaan helppokäyttöistä nettikarttaa osaksi maailmanlaajuista TransforMap-kartoitusta.

Tietoa kerätään OpenStreetMapiin, jota voidaan luonnehtia karttojen Wikipediaksi. Tiedot ovat hyödynnettävissä erilaisiin karttasovelluksiin ja Suomessa kartoitetut toimijat tulevat näin suoraan osaksi maailmanlaajuista verkostoa. Kartoituksen on tarkoitus helpottaa toimijoiden välistä yhteistyötä ja mahdollistaa hyvien toimintatapojen laajentamisen. Prosessi käynnistyi Sosiaalifoorumissa Helsingissä vuonna 2015 ja jatkuu nyt eteenpäin!

Solidaarisuustalouden verkosto työskentelee myös yhteisten poliittisten vaatimusten eteen. Katso alempaa muistio “yhteisötalouden vaatimukset” -sessiosta Helsingin sosiaalifoorumissa 2015!

Solidaarisuustalous on oikeudenmukaisempaan, kestävämpään ja demokraattisempaan talouteen tähtäävää toimintaa. Se rakentaa ihmisten käytännöllisessä vuorovaikutuksessa vaihtoehtoja valtavirran taloudelle ja yksityiselle voitontavoittelulle. Solidaarisuustalous tarkoittaa aikapankkeja, vaihtopiirejä, vapaaehtoistyötä, yhteiskunnallisia yrityksiä, ekokyliä, osuuskuntia, omavaraisviljelyä ja paljon muuta. Tärkeää eivät ole tarkat rajat, vaan monimuotoinen pyrkimys kohti parempaa, tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa taloutta.

___ Manifesti – Prosessin luonnos 2.0

Kutsu haastattelelemaan Suomen solidaarisuustalouden toimijoita


***in english below***

Solidaarisuustalouden verkosto etsii vapaaehtoisia haastattelijoita keräämään tietoa solidaarisuustalouden kartalle liittyneistä toimijoista,  ja kirjoittamaan pieniä juttuja haastattelujen pohjalta verkkosivuillemme.

Haastattelujen tarkoitus on vahvistaa itseymmärrystämme solidaarisuustaloudesta, tiivistää kartalla olevia toimijoiden yhteistyötä ja kerätä tietoa myöhempää käyttöä varten erityisesti siitä, minkälaisissa poliittissa prosesseissa verkosto voisi olla avuksi.

Haastatteluja sekä kartalle kutsumista varten on olemassa valmiit listat yhteydenottoa varten sekä haastattelukysymykset. Kysymyksiä saa soveltaa ja kommentoida omien tarpeiden mukaan. Lisäksi jos tiedät toimijoita, jotka kartalle sopisivat mutta eivät siellä vielä ole, voit mieluusti välittää alkukartoituskutsua eteenpäin.

Kartalla olevat toimijat ja lista yhteydenottoja varten:
Alkukartoituskysely, täytettävä ennen kartalle liittymistä
Haastattelykysymykset kartalla jo oleville toimijoille
Kartoituksen ja verkoston esittely

Kysymyksiä? Voit olla yhteydessä


Invitation to interview solidarity economy actors in Finland:

Attention everyone, who likes writing, journalism and bringing out and critical reflection of new ideas for societal transformation. Solidarity Economy Network Finland is looking for voluntary interviewers to gather information on the actors who have joined on the map of solidarity economies in Finland and to write small stories on the basis of the interviews.

The meaning of the interviews is to strengthen our self-understanding of solidarity economies, support the cooperation of the actors on the map and gather information for a later use especially concerning the political processes, that the network could support.

To conduct the interviews we have listed the organisations, and you may choose the ones you want to contact to do an interview. The questions are ready to use as well but they can be also edited and commented depending on your needs. In addition if you know actors who would be suitable for the map but aren’t there yet, please feel free to forward the link of the pre-survey to your contacts.

The actors on the map and the list for contacting
Pre-survey to be filled before joining on the map (so far only in Finnish)
Interview questions for actors already on the map
Introduction of the mapping and the network

Questions? You may contact:

Invitation to join the map and network of Solidarity Economy in Finland

Let’s make another kind of economy visible. Join the solidarity economy map by answering a questionnaire (so far only in Finnish).

Those who are  interested can get involved in building and strengthening the solidarity economy network in Finland. During the fall of 2016 we are looking for interested people in doing interviews with the actors which are joining our solidarity economy map (see below). The aim is to advance cooperation between solidarity economy actors, among other things, and in this way to enlarge the space for another kind of economy.

Follow our newest events via

What is solidarity economy and what does the network do?

Solidarity economy consists of activities and processes that aim at a more just, equitable, sustainable, and democratic economy. It builds alternatives to mainstream economy and the pursuit for privatised profit. In practice, solidarity economy appears as time banks, exchange circles, volunteer work, social enterprises, eco-villages, cooperatives, subsistence farming, and much more. It is not important where the exact limits of solidarity economy lie but the emphasis in this process is on the diverse endeavours towards a better, more equal, and just economy.

The Finnish solidarity economy network has operated for a few years in making examples and visions of building alternative economies more visible. It strives to provide answers to the multiple problems of our time. The web of solidarity economy develops each day and all of us are actors in this web.

In the mapping, different actors working on alternative economy are brought together and made visible. Central idea is to show the democratic principles in practice. This means that the focus is on economic activities, that challenge profit-making, competition and consumerism and implement principles of justice, diversity, equality, democracy, sustainability, and autonomy.

The responses to the questionnaire will be used to gather a user-friendly online map as a part of the global TransforMap mapping process.

The information is gathered to OpenStreetMap that can be characterised as the Wikipedia of maps. The information can be used to different map applications and the Finnish actors on the map will thus become a part of a worldwide network. The mapping is meant to facilitate cooperation between actors and enable the expansion of good practices. The process started in the Finnish Social Forum in Helsinki in 2015 and is now moving forward. Join us!

The solidarity economy network would also want to work towards common political demands.

Tee se yhressä Tampereella

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_large”,”fid”:”2851″,”attributes”:{”alt”:”Tekijät koolla Tampereella 17.1.2015″,”class”:”media-image”,”height”:”332″,”style”:”width: 300px; height: 208px; margin: 5px; float: right;”,”typeof”:”foaf:Image”,”width”:”480″}}]]Tee se itse on nyt tee se yhressä! Tekijät koolla Tampereella lauantaina 17.1.2015 klo 12-18. ja Vapaa yliopisto kutsuvat tekijöitä kautta Pirkanmaan ja maan!

Avaamme päivän mittaisen tilan tehdä yhdessä. Esittelemme mitä ovat ja Vapaa yliopisto ja millaista yhteistekemistä niissä tapahtuu.

Toivomme tekijöitä lukemaan, kirjoittamaan, järjestämään, kääntämään, koodaamaan, keskustelemaan, oppimaan… Mutta voit myös tulla muuten vaan. Tuo ideasi ja kysy mukaan tekemisiisi.

Päivän aikana vähintäänkin käännetään jokin commons-aiheinen teksti suomeksi, ehkä toinenkin, laitetaan alulle lukupiiri kirjasta Taisteleva tutkimus sekä tutustutaan Wikiopiston käyttöön. Muuta tekijöiden mukaan.

Yhteistekemiset jatkuvat kohti kesää ajoittaisina työpajoina, joissa tekijät tekevät yhdessä mitä on tehtävä. Työskentelemme paljon tekstien parissa, mutta voimme myös kokata, kutoa tai kunnostaa yhteistilan.

Yhteistekeminen tarvitsee tilaa ja tilanteita. Me teemme tilaa tekemiselle.

Päivä järjestetään tamperelaisten tekijöiden kädenjäljillä Kutomotyöläisten Säätiön kerhohuoneella, os. Näsilinnankatu 22 A. Paikalla opasteet.

Kahvetta ja teetä on. Yhressä nääkin.
& Vapaa yliopisto

Yhteys: / 0400 265 919

Vapaa yliopisto: 

Taisteleva tutkimus:


Jokapäivän ruokapajan ahjo kuumenee

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_large”,”fid”:”2846″,”attributes”:{”alt”:”Takojat”,”class”:”media-image”,”style”:”width: 300px; height: 196px; margin: 5px; float: right;”,”title”:”Jokapäivän pajan ahjo kuumenee”,”typeof”:”foaf:Image”}}]]Villiruokaa, verkkokalastusta ja yhteisvaraisen elämän vaurautta. Maattomia käsiä ja maan elämän kosketusta. Elämän perusedellytysten luomisen oppimista ja perusedellytysten omaehtoista tekemistä. Omavaraistaloutta ja yhteistekemistä elämänturvana, kapinana ja omasta vieraantumisesta pakenemisena. Suunta on kohti rahasta riippumatonta ruokaa ja metsänkaltaista pysyvän elämän kulttuuria.

Jokapäivän ruokapaja on viikottainen tila oma- ja yhteisvaraisen ruoantuotannon edellytysten kehittämiseksi. Pajassa opitaan ruokaomavaraisuuden käytännön perustaitoja ja -tietoja sekä syvennetään ymmärrystä maailmassa olemisen menetelmistä ja näiden merkityksestä. Ruokapaja on tilaisuus kohdata muita ruokamarkkinoille vaihtoehtoa hakevia ihmisiä sekä mahdollisuus järjestäytyä ja luoda uudenlaisia itsenäisiä ja yhteisiä ruokaan liittyviä tekemisen muotoja.

Pajakokoontumisissa teollis-kaupallisen ruoantuotannon ongelmia omalla käytännön tekemisellään kritisoineet ja ruokatoiminnallaan hyvää tehneet ihmiset alustavat kokemuksistaan, tiedoistaan ja taidoistaan. Alustuksista on tarkoituksena edetä kokonaisvaltaisesti erilaisiin oppimisen, tekemisen, tutkimuksen tai käyttämisen tilanteisiin. Kammarin lauantaitilanteet ovat vain osa laajempaa ja jatkuvaa kaarta. Tarkoitus on luoda tilaa jatkuvalle vertaisoppimiselle ja yhteistekemiselle kammarin ikkunan ulkopuolella.

Kevättalven ohjelma

la 17.1 pysyvä kulttuuri ajatuksena ja toimintana

Pysyvä kulttuuri ajatuksena ja toimintana sekä luontona ja ihmisyhteisönä. Permakulttuuri historiallisena ilmiönä ja sen yhteys paikallisen perinnekulttuurin uudelleen herättämiseen. Mitä permakulttuurin, omavaraisuuden ja ruoantuotannon yhteisvaraisuuden käsitteillä voidaan tarkoittaa? Mitä ne merkitsevät tapoina osallistua maailmaan ja jokapäivän ruokapajaan? Lauri Korvenmaa ja muut kevään pajaa suunnittelleet ihmiset alustavat.

Keskustelun ja ruokatauon jälkeen sovitaan permakulttuurilukupiirin yksityiskohdista. Lukupiirissä käydään läpi muutamia permakulttuurin ajatusmaailmaan ja suunnittelumetodeihin johdattavia perustekstejä. Nämä valmistavat 7.3 permakulttuurikertaan, jolloin perehdytään käytännön tekniikoihin pohjoisissa oloissa. Voidaan myös alkaa kokoamaan ryhmää, jolla kevään tullen lähdetään käytännössä opiskelemaan permakulttuurisysteemien rakentamista.

Lopuksi näkökulma pajassa syksyllä avattuun tutkimuksellisen näkökulman suuntaan: kohti oman ja yleisesti ihmisten ruontarpeen ja erilaisten ruokaresurssien suhteen kokonaisuutta. Loppusyksystä käynnistyneen Vapaan yliopiston toimintahengessä voidaan esimerkiksi pienryhmissä hahmotella erilaisia lähestymistapoja ja menetelmiä, joilla kerätä tietoa ja lisätä ymmärrystä tarpeidemme ja resurssiemme olemuksesta ja suhteesta.

la 24.1 kalastus

Ammattikalastaja kertoo tiedoistaan ja kokemuksistaan: ruoantarpeeseen vastaavan kalastuksen edellyttämistä käytännön asioista kuten välineistä, veneestä ja luvista sekä Helsingin lähialueiden kalastuspaikoista ja kalakannoista.

Keskustelun ja ruokatauon jälkeen sovitaan talviverkkokalastuksen kokeilupäivästä, pohditaan kalastukseen liittyvän oppimisen jatkamisen tarvetta ja kalastusryhmän tai ryhmien organisoimisen mahdollisuuksia. Muita kiinnostavia kysymyksiä liittyy esimerkiksi Helsingin edustalla elävien kalojen haitallisiin terveysvaikutuksiin tai toisaalta kalasaaliin jakamisen kysymyksiin osana yhteisvaraista ruokatoimintaa.

la 31.1 siementen biopolitiikkaa

Siementen asemaa ruoantuotannon peruselementtinä ei voi sivuuttaa. Globaali siemenkauppa ja lajirikkauden köyhtyminen ovat uhkia monimuotoiselle elämälle maapallolla. Omaehtoisten viljelijöiden näkökulmasta tärkeää on ymmärtää kasvien arvokkaita ominaisuuksia säilyttäviä ja maatiaislajikkeiden ylläpitämistä edistäviä toimintamenetelmiä. Mitä tulee käytännössä osata voidakseen ylläpitää viljelemiään lajikkeita ja vapautuakseen siemenkaupasta? Alustajana kasvitarhuri Anna Lassila.

Kokoontumisen toisella puoliskolla yhdistetään tietoja olemassaolevasta ei-kaupallisesta siementoiminnasta ja hahmotellaan yhteisen siemenpankin tai -varaston kehittämisen kysymyksiä.

la 7.2 maata nakyvissä?!

Mitä ostovoimaton kaupunkilainen, joka kaipaa maata käyttääkseen, työstääkseen ja syödäkseen voi tehdä? Jokapäivän ruokapaja kutsuu kammaritilaansa ja tilanteisiinsa yhtä lailla maattomat kuin maasta ja sen käyttömahdollisuuksista tietävät. Tavoitteena on löytää maattomille maata ja maalle sen kanssa eläviä ihmisiä. Tiedon levittäminen tilaisuudesta on toivottavaa. Esiinnousevia ei-kaupallisia maankäyttömahdollisuuksia sekä maankäyttötarpeita voidaan koota halukkaiden osalta yhteiseen tietokantaan.

la 14.2 maanvaltaukset

Yksityistetyn ja aidatun maan ottaminen yhteiseen tarpeeseen ja käyttöön on vaihtoehto niille, jotka eivät voi ostaa tai vuokrata maata, eivät löydä sitä käyttöönsä muilla keinoilla ja uskaltavat kohdata yksityisomistuksen suojapanssarit. Erilaisia näkökulmia maan yksityistämisen, ja sen yhteisen takaisinvaltaamisen kamppailun historiallisesta, yhteiskunnallisesta ja kansainvälisestä kontekstista. Alustajana/kommentaattorina mm. aidattujen yhteismaiden tutkija Tero Toivanen ja muita aiheeseen perehtyneitä ihmisiä.

Ruokatauon jälkeen pohditaan yhteisesti maanvaltausten mahdollisista käytännön kokemuksista, näköaloista ja haasteista Suomessa. Pohditaan kevyen mahdollisuuksia kartoittavan toimintaryhmän käynnistämistä.

la-su 21-22.2 omavarainen ruoantuotanto

Omavaraistaloudessa jo kolmatta vuosikymmentä elävä Lasse Nordlund esittelee kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Lauantaina Nordlund alustaa omavaraisuudesta yhteiskunnallisena haasteena. Onko se vain syrjään vetäytymistä kulutusyhteiskunnasta vai onko käsissä väkevä poliittinen työkalu? Omaehtoisen elämäntavan rakentamiseen liittyy monta asiaa alkaen viljelemisestä ja asioiden yhteisöllisestä oppimisesta. Toinen Nordlundin päivän aikana esiinnostama kokonaisuus liittyykin metsäyliopistojen tulemiseen.

Sunnuntaina siirrytään käytännön luontaistalouden ääreen: Nordlund esittää kokemuksia työn ääreltä sekä kertoo mihin ihmisen kannattaa kiinnittää huomiota, jotta voisi fyysisesti ja henkisesti hyvin.

la 28.2 villiruoka

Tärkeä opetus unohtuu monelta kasvattajalta: ruoka kasvaa maassa ja puussa itsekseen. Kokenut metsässäeläjä Ossi Kakko luennoi villiravinnosta, sen keruusta ja säilömisestä. Käydään läpi luonnonympäristöstämme löytyviä yleisiä kasveja ja niiden hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä.

Aiheesta riittää pohdittavaa ruokatauon jälkeenkin. Lopuksi luodaan käytännön suuntaviivoja keväällä alkavaa villivihanneskautta varten. Teemaan perehtymistä on mahdollista jatkaa yhdessä luonnossa ja laajentaa osaamista vertaisoppimisen avulla.

la 7.3 pohjoinen metsäpuutarha

Metsäpuutarhaharrastaja ja satokartan perustaja Joel Rosenberg johdattaa käytännön esimerkkien avulla pohjoiseen metsäpuutarhaan. Miltä pohjoinen metsäpuutarha näyttää ja mitä kasveja voimme siellä kasvattaa? Mitä ovat luonnoympäristöllemme ominaiset elementit ja miten käyttää niitä hyväksi permakulttuurisuunnittelussa?

Ruokatauon jälkeen jalkaudumme lähiympäristöön perehtymään paikalliseen lajistoon ja harjoittelemaan havainnointia.

la 14.3 ihmisvoimainen peltoviljely

Perinteinen ja nykyisin vallitseva fossiilisella energialla, koneilla ja teollisilla lannotteilla pyörivä peltoviljely on tullut tiensä päähän. On aika opetella ihmisvoimaisen peltoviljelyn perusasiat. Tuusulan päättyneen yhteisöviljelyprojektin sekä Oma Maan osuuskunnan aktiivinen viljelijä Timo Elomaa johdattaa eteenpäin: miten maankäyttö ja palstojen kierto kannattaa toteuttaa luononmukaisessa peltoviljelyssä? Mitä ja miten kannattaa viljellä pellolla?

Alustuksen sekä ruokailun jälkeen kuullaan Tuusulan yhteisöviljelyprojektin käytännön kokemuksista sekä yhteisöviljelyn sosiaalisesta dynamiikasta. Lopuksi jatketaan keskustelua mahdollisuuksista osallistua peltoviljelyyn lähiseuduilla.

la 21.3 yhteisvarainen ruoka ja järjestäytyminen

Ihmisten keinot ja niiden edellyttämät suhteet jokapäiväisen ruoan järjestämiseksi ovat perustavimpia yhteiskuntamuodon olemuksesta kertovia tekijöitä. Avataan näkökulmia yhteisvoimin toimivan ruoantuotannon järjestämisen erilaisiin malleihin sekä historiallisia ja filosofisia näkökulmia niiden kehitykseen, mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Alustajana mm. Tamas Matekovits ja muita jokapäiväisen järjestäytymisen teoriaan ja käytäntöihin perehtyneitä ihmisiä.

Ruokatauon jälkeen pohditaan pajassa sivuttujen ja sivuttavien ruokaan liittyvien tekemisalueiden (sienestys, viljely, kalastus, mehiläistenhoito ym.) yhteisvaraisen ja yhteisesti hallitun järjestämisen kysymyksiä konkreettisesti.

la 28.3 kaupunkiviljely

Perinteisesti kaupungit ovat tottuneet saamaan ruokavaransa maaseudulta. Yhtä lailla parasiittimetropolijärjestelmien kriisiytymisen kuin elämänvoimaisen kaupungin kehittämisen vuoksi nousee tarve kaupunkiviljjelyn kehittämiseen eri puolilla maailmaa. Janne Länsipuro esittely kaupunkiviljelyn perusasioista: taidoista ja tekniikoista, kaupunkien asettamista fyysisistä haasteista, maatyypeistä ja maiden kunnosta sekä viljelykierroista.  

Jatketaan aiheesta myös ruokailun jälkeen.

la 4.4 pääsiäisen pitkä viikonloppu

Ei kokoontumista kammarissa, mutta voidaan kokoontua yhteen ja järjestää yhteistä tekemistä tai jatko-oppimista pajassa aiemmin esiinnousseiden teemojen tai projektien puitteissa.

la 11.4 ruoalla parantuminen ja terveys

Paikallisissa luonnonlääkintään perustuneissa parannusperinteissä sairauteen ollaan ensisijaisesti suhtauduttu ennaltaehkäisevästi. Tällöin ollaan ymmärretty ravinto, ruoansulatus ja ihmisolemus kokonaisuutena. Ihmisen kokonaisuuteensa sitova luonto kätkee itseensä lukemattomia terveyttä ylläpitäviä kasveja sekä keinoja parantaa sairauksia. Miten pitää käytännössä huolta omasta terveydestä ja suojella itseään luonnollisesti ja omavaraisesti syömällä?

Ruokailun jälkeen harjoitellaan hapatteen alullepanemista ja tutustutaan siihen vaadittaviin resursseihin ja työvaiheisiin. Hapatus on yksi keskeisimmistä säilömismuodoista, joka samanaikaisesti toimii terveyttä ylläpitävänä lääkkeenä.

la 18.4 mehiläistenhoito

Mehiläiset kuuluvat pysyviin ja luonnonmukaisiin kasvuympäristöihin ja makeat ruoat myös omavaraissyöjän ruokapöytään. Kokenut mehiläisharrastaja Auli Kontinen kertoo mehiläistenhoidon perusteista ja mehiläisten roolista ruoantuotannossa. Esitellyiksi tulevat yhtä lailla tarpeelliset työkalut ja taidot kuin mehiläisten työ ja hunajan monet merkitykset.

Ruokailun jälkeen rakennamme kehikoita ensi kesän pesiin ja pohditaan mahdollisen mehiläispiirin muodostamista jatkoa varten.

la 25.4 teema jätetty avoimeksi

Aihe voidaan päättää talven pajoissa esiinnousseiden ajatusten ja tarpeiden mukaan. Vettä ja siihen liittyvää moniulotteista maailmaa on jo ehdotettu teemaksi.

la 2.5 metsästä ja metsäihmisestä

Palataan alkutalvesta pohditun metsien pysyvän kulttuuriin teemaan. Filosofisia, kivikauteen ulottuvia historiallis-antropologisia sekä alkuperäiskansoittumisen kaltaisia näkökulmia metsän olemukseen ja ihmisen metsäsuhteeseen. Alustajana metsiemme filosofi Tere Vadén.

Jatketaan ruokatauon jälkeen Kallion lähimetsässä eli Keskuspuistossa. Teemana ruoantuotantoa tukeva rakentaminen. Halukkaat voivat pimeän lähestyessä palata Kammariin katsomaan Markku Lehmuskallion elokuvaa Korpinpolska.

la 9.5 sienestys ja marjastus

Yhteismaiden yhteisen käytön organisoimisesta. Jokapäivän ruokapajassa käynnistyi syksyllä kollektiivinen sienestys sekä yleisemmän yhteisen sienestysmallin kehittäminen. Esitellään syksyn kokemukset: Kataloisten koulun majoituspaikka sekä Lammin ja Evon alueen metsät, jotka tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet sienestykseen ja marjastukseen suuremmallekin joukolle. Selvitettävä metsäleiripäivien valintaa ja järjestämisen yksityiskohtia Katalaloisten koululla, prosessin yleistä kehittämistä ja sitä miten tämä toiminta kytkeytyy yleisempään olemassaolon ja yhteiskunnan oma- ja yhteisvaraiseen muutokseen.

Jokapäivän ruokapaja lauantaisin kello 12-16 Kallion kulttuurikammarissa (Kaarlenkatu 15). Välissä yhteinen lounas.

Ruokapajaan ja sen eri aihealueisiin liittyvää materiaalia kerätään -julkaisun yhteisalustafoorumille ( sekä Vapaan yliopiston wikiopisto-sivulle ( Myös pajakokoontumisten teemakohtainen astetta tarkempi ohjelma lisälukemistoineen ja linkkeineen päivittyy Yhteisalusta -foorumille edeltävillä viikoilla.

Ks. artikkeli pajan käynnistymisestä syksyllä:


Stadin aikapankki viisi vuotta!

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_large”,”fid”:”2751″,”attributes”:{”alt”:”Aikapankki”,”class”:”media-image”,”style”:”width: 300px; margin: 5px; float: right; height: 152px;”,”typeof”:”foaf:Image”}}]]Stadin aikapankki täyttää tänään viisi vuotta! On viisi vuotta siitä, kun kansainväliselle paikallisrahojen ja aikapankkien verkkotorille Community Exchange Systems (CES) kirjattiin ensimmäinen tulokas Suomesta.

(English version below)

Taustalla oli epäonnistunut Kööpenhaminan ilmastokokous, jonka lannistamana pieni ryhmä ystävyksiä ryhtyi puuhaamaan konkreettista ja paikallista vaihtoehtoa. Näin päätettiin perustaa Kumpulan vaihtopiiri, joka puolen vuoden jälkeen muutti nimensä Stadin aikapankiksi. Yhden tunnin arvoksi tuli “tovi”. Vaan kuinkas sitten kävikään?

Viiden vuoden aikana aikapankkiin on rekisteröitynyt 3300 jäsentä, joista noin kolmas osa ovat vaihtaneet palveluita 22 000 tovin verran. Viidessä vuodessa on pohdittu aikapankin arvoperustaa ja luotu yhteinen “Stadin aikapankin ABC”. Tässä yhteydessä on sovittu aikapankin toimintaperiaatteista ja tovivaihtojen pelisäännöistä. Vuosien varrella aikapankin mahdollisuuksia on laajennettu myös niin, että mukaan on liittynyt ruokaosuuskuntia ja yhteisöjä. Lisäksi Aika parantaa -verkosto on yksi Stadin aikapankista versonut oksa, jonka ansiosta tovituki auttaa monia vaikeuksia kohdanneita ihmisiä.

Stadin aikapankkia voi kuvailla monin tavoin. Yksi on lähestyä sitä yhteisenä oppimisprosessina, joka on auttanut ymmärtämään, miten hieno väline aikapankki on kulttuurin muuttamisessa. Jokainen aikapankissa tehty vaihto vie kohti tasa-arvoisempaa ja vastavuoroisempaa kulttuuria ja eettisesti kestävämpää taloutta. Uintiopetus, kotisivujen suunnitteleminen, peltotyö ja pellon antimet, mehulingon lainaaminen tai vaikkapa huolia kuuntelevan ihmisen löytäminen ovat käytännön vastauksia ihmisten tarpeisiin.

Aikapankista saatu apu herättää myös kysymyksen siitä, eikö talous ole pohjimmiltaan juuri tätä: yhteiselämän organisoimista kestävien arvojen pohjalta. Eikö talous ole yksinkertaisesti sitä, että kaikki voivat saada ja antaa ilman, että talouden rattaat riistävät ihmisiä ja luontoa?

Valuutta vaihdonvälineenä ei ole koskaan neutraali. Kansallinen raha on velkasuhde, johon talouspolitiikka vaikuttaa monin tavoin. Stadin aikapankissa käytettävät tovit ovat “aikavaluuttaa” mutta ne eivät ole hyödykkeitä, vaan yhteistä (commons) – yhteisen vaurauden säilyttämistä vastuullisesti ja yhteisiin päätöksiin perustuen. Tovin arvona on, että kaikkien aika on samanarvoista.

Aikapankkien ja tovien mahdollisuudet ovat kiinnostaneet viiden vuoden aikana laajalti ja erilaiset tahot ovat esittäneet aikapankeista mielipiteitään esimerkiksi mediassa, yleisökeskusteluissa, kouluvierailuilla ja poliittisten päätösten areenoilla. Myös Helsingin kaupungin vuonna 2012 lanseeraama globaalin vastuun strategia on merkittävällä tavalla nostanut esille tarvetta kehittää edelleen aikapankkeja ja paikallistaloutta. Paikallisesta vaihtopiiristä onkin versonnut laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, minkälaista taloutta ja turvaverkkoja tarvitsemme ja mikä voisi olla vaihtoehtoisten valuuttojen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa.

Viiteen vuoteen mahtuu myös takaiskuja. Aikapankkitoiminnan roolia kavennettiin viime marraskuussa julkaistussa vaihtotyötä koskevassa verottajan ohjeistuksessa harmillisella tavalla. Perusongelmaksi muodostui se, että vallitseva lainsäädäntö ja verohallinnon tulkinnat eivät voineet käsittää toveja arvona, jota ei voi rinnastaa euroihin. Ohjeistuksen mukaan kaikki ammattitaitoa tai koulutusta vaativat säännölliset vaihdot tulee ilmoittaa verotuksessa niin, että niiden arvo käännetään euroiksi. Tämä tuhoaa aikapankin tasa-arvoperiaatteen.

Stadin aikapankkilaiset ovat pyrkineet jatkamaan keskustelua “aikaverotuksesta” eli siitä, miten tovien avulla voitaisiin tukea monenlaisia julkisia toimijoita. Jos esimerkiksi kaupungin vanhusten palvelukeskus liittyisi Stadin aikapankkiin, jäsenistä voisi löytyä monenlaista harrastustoiminnan järjestäjää. Tai toviveron avulla voitaisiin perustaa erilaisia autonomisia luovia projekteja, jotka tuottavat sekä julkisen hallinnon että kaupunkilaisten mielestä tärkeitä palveluja tovien avulla.

Kansainväliset ilmastoneuvottelut eivät näytä vieläkään etenevän suotuisasti. Onneksi on yhä enemmän paikallisia aloitteita ja ihmisiä, jotka kyseenalaistavat markkinatalouden kyvyn ratkaista ekologiset ja sosiaaliset ongelmat. Onneksi myös Stadin aikapankilla on ollut viiden vuoden aikana lukuisia tukijoita, jotka ovat ensinnäkin liittyneet jäseniksi ja tehneet vaihtoja.

Kiitos kaikille rohkeille aikapankkilaisille! Kiitos myös kaikille aikapankkien ystäville, jotka ovat neuvoneet ja insiroineet meitä, esitelleet aikapankkia tilaisuuksissa, esiintyneet mediassa ja yrittäneet pitää lippua korkealla kaupungin- ja valtionhallinnossa! Yhdessä teemme maailman paremmaksi – tovi kerrallaan!




Helsinki timebank 5 years!


[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_large”,”fid”:”2756″,”attributes”:{”alt”:”Aikapankki”,”class”:”media-image”,”height”:”147″,”style”:”width: 251px; height: 123px; margin: 5px; float: right;”,”typeof”:”foaf:Image”,”width”:”300″}}]]Helsinki timebank (Stadin aikapankki) is celebrating 5 years today! Its five years ago, that a first Finnish exchange group was created on the international local currency and timebank platform Community Exchange Systems (CES).

It was against the backdrop of yet another Climate Summit in Copenhagen failing to come up with real solutions, that a small group of neighbourhood friends made the decision to set up an alternative exchange system in their Kumpula neighbourhood in Helsinki. After half a year Kumpula exchange rink became Helsinki Timebank, the value of one hour became a “tovi” (a "moment" in Finnish) … and in these five years 3300 interested people registered onto Helsinki timebank, of which about one third exchanged services for some 21000 tovi’s.

In these five years the timebank's values were charted and Helsinki Timebank’s ABC was written down, in which the timebanks principles and rules of working were laid out. The possibilities of the timebank were enlargened by several actors as among other food cooperatives joining, whilst the timebanks workings also led to the development of the Time heals network which has been giving many a moment of ‘tovisupport’ to people encountering difficulties.

Helsinki timebank’s years have been and can be described in so many ways. One way is to say that Helsinki timebank has been a worthy collective learning process, which has led to appreciate how good a tool for cultural change the timebank is. Every exchange done in the timebanks leads towards a more equal and reciprocal culture and towards a more ethical and sustainable economy.  Swimming lessons, a listening ear, website building, working on the plot towards harvesting, and the borrowing of a juice presser – these are all practices full filling real needs.

Reviewing these activities done through the timebank brings up the question that is this not exactly what economy is about : the sum of the ways we organise life together. And should then not all of this economy be based on principles and values upholding (and not exploiting) people and nature?

A mode of exchange, a currency, is never neutral. A currencies (national) context, its design and developmental process will give rise to a political economy of the currency. The potential of Helsinki timebank’s (time) currency which is not a commodity but a commons co-governed and carried responsibility for by its users, has been put forward during public discussions, events, and school presentations to the general public, media and students, as well as in political and public sphere arenas. Also Helsinki city’s global responsibility strategy launched in 2012 has in a significant way raised the need to develop timebanking and the local economy. The experience of the local exchange rink has given rise to larger societal discussions regarding what kind of an economy we want, and regarding what the role of alternative currencies in Finnish society can be.

Some set-backs also in these five years. The space for timebanking's development and thus contribution in society was unfortunately shrunk last year, following the coming out of guidelines on timebanking and taxation. In those guidelines, a basic problem lies in the fact that the tax administration has failed to assess and interpret legally the timebank’s time credits as a value which is not comparable to euro’s. According to the guidelines all skilled work exchanged in the timebank is to be taxed in euro’s according to the supposed market value of the services received. This destroys the equality fundamental of the workings of Helsinki timebank.

Helsinki timebank has expressed its strong want to continue the discussion on timebanking and taxation – including an assessment of its (internal) timetax, which could be used to support many different forms of co-production (between timebankers and the city).  A time tax could also be used to start up all kinds of autonomous creative projects, services or goods that are deemed important by both the city and timebank members.

Five years later, the current climate discussions once again do not seem to be furthering real solutions in any way, with precursors pointing to an only strengthened ambiguous focus on markets as delivering. Fortunately however, there is a growing amount of local initiatives and people, which are questioning the capacity of markets to be delivering in social and ecological terms. Helsinki Timebank has had many supporters in these five years, which have joined as members and have been doing exchanges.

A big cheers to all of our involved members! And a warm thank you also to all the friends of our timebank! which have advised and inspired us, which have spoken on the potential of our timebank during different events and in the media, and which have carried its flag high in sessions of city and state governing bodies… Together we are taking steps in a good direction – one tovi at a time!

Helsinki timebank group

Kuva: mukana Suomen sosiaalifoorumissa

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_large”,”fid”:”1956″,”attributes”:{”alt”:”Suomen sosiaalifoorumin kuva”,”class”:”media-image”,”height”:”257″,”style”:”width: 250px; height: 137px; margin: 5px; float: right;”,”typeof”:”foaf:Image”,”width”:”470″}}]]“Ennemmin kuin tuotannon tapa, solidaarisuustalous on elämäntapa. Sitä kannattelee yhteistoiminnallisuuden ja paremman yhteiselämän henki.”  – Moacir Gadotti

“Todistamme uuden tuotantotavan prototyypin syntyä. Se perustuu hajautetuille yhteistoiminnan muodoille. Se kehittyy kapitalismin sisällä aivan kuten Marx esitti, kuinka kauppa- ja teollisuuskapitalismi kehittyivät feodaalisen järjestelmän sisällä. Toisin sanoen järjestelmämuutos on jälleen käsillä mutta odottamattomalla tavalla, ei sosialistisena, vaan commonseille perustuvana vaihtoehtona.” – Michel Bauwens

Kenellä on oikeus määritellä, puhua ja kuvitella talous? Kapitalismin sanakirja sisältää niin solidaarisuustalouden rakentamisen kuin commonsitkin osana vaihtoehtoista sanastoa taloudesta keskustelemiseksi. Gadottin ajatukset solidaarisuustaloudesta ovat yhteisiä myös sellaisille globaaleille ajattelutavoilla kuten Buen Vivir, Ubuntu ja Swaraj, jotka viittaavat pyrkimykseen suojella ja kehittää käytäntöjä, joissa ihmiset ja planeetta asetetaan pääoman etuja vastaan. Niissä Etelästä ja alkuperäiskansoilta oppiminen yhdistyy pyrkimykseemme rakentaa radikaalia demokratiaa Pohjoisen kaupungeissa. Aikana, jona kasvu on saavuttanut perustavat ekologiset ja sosiaaliset rajansa, ne voivat informoida meitä vaihtoehtoisista kehitysteistä kapitalistisen kasvun tuolle puolen.

Sellaisina ne ovat osa talouden ja tuotannon muutosta kohti commons-perustaista vertaistuotantoa, josta Bauwenskin puhuu. Kyse on hajautetusta tuotannosta, yhteisestä luomisesta ja yhteiskuluttamisesta kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kehittämiin avoimen tiedon ja osallistumisen käytäntöihin perustuen.

Ensimmäiset pilotit ovat jo matkalla. Kuinka pitkälle ne kantavat ja kykenevät avaamaan tietä uusille yhteistekemisen käytännöille, joissa “vapaus on vastuu”? Keskeistä ovat pedagogiset oppimisprosessit, joissa ihmiset rakentavat solidaarisia yhteiskunnallisia suhteita sekä yhdistävät teorian käytäntöön ja käytännön teoriaan eri puolia vahvistavalla tavalla. Tervetuloa kartoittamaan ja keskustelemaan näistä kysymyksistä kanssamme! listaa sosiaalifoorumin tapahtumat, joissa se on joko järjestäjänä tai joihin sen aktiiveja osallistuu puhujina, olkaa hyvä!


Kapitalismin sanakirja

Lauantai 26.4. klo 12 – 13.30, luokka 11

Kapitalismin sanakirja -teoksen julkistamistilaisuus. Kapitalismin sanakirjassa eri alojen tutkijat ja kansalaisaktivistit selittävät kapitalismin keskeiset käsitteet. Mistä ne ovat peräisin, mitä ne merkitsevät, miten niitä voisi ajatella toisin?


Buen Vivir

Lauantai 26.4. klo 14 – 15.30 & klo 16 – 17.30 , luokka 13

Kaksiosaisessa sessiossa keskustellaan Latinalaisesta Amerikasta alkuperäiskansojen keskuudesta lähteneestä Buen Vivir -ajattelusta eräänä ratkaisuna ekologis-kulttuuriseen kriisiin. Kysymme, miten ajattelutapa on sovellettavissa Suomen olosuhteisiin, ja voisiko Suomessa syntyä kokoavaa runsastuvaa toimintaa olemassa olevien yhteisötalous-, kohtuus- ja vastaavien liikkeiden pohjalta.

Ensimmäinen sessio on ”perinteisen” seminaarin muotoinen, jossa avataan globaalissa etelässä levinnyttä buen vivir -ajattelua eurooppalaiseen ja suomalaiseen suuntaan, ja jälkimmäinen toteutuu osallistavana, avoimena keskustelutilana, jossa pyritään yhdessä kartoittamaan mahdollisia tulevia toiminta-askelia.


Commonsit, solidaarisuustalous ja uuden talouden liikkeet

Sunnuntai 27.4 klo 11 – 12.30, luokka 35

Keskustelu ajankohtaisesta työstä commonsien ja solidaarisuustalouden puolesta niin Suomessa kuin maailmalla. Työpajassa esitellään erilaisten toimijoiden lähestymistapoja yhteistuotantoon ja -resursseihin sekä talouden demokratisointiin. Työpajassa myös kartoitetaan solidaarisuustalouden toimijoita sekä ideoidaan -julkaisun aiheita. Rakennamme yhteistä liikehdintää uusien talouksien puolesta. Mitä me tarvitsemme, että uusi voisi kukoistaa? Mitkä ovat uuden talouden konfliktit, joihin meidän tulisi osallistua?

Järjestäjät: Kepa ry,, Solidaarisuustalousverkosto ja Siemenpuu-säätiön Latinalaisen Amerikan ohjelmaryhmä


Taisteleva tutkimus

Sunnuntai 27.4 klo 11 – 12.30, luokka 21

Miksi tutkimusta tehdään? Kuka sitä tekee? Kenelle se on tarkoitettu? Kuka siitä hyötyy? Mitä merkitystä sillä on ja voisi olla? Voiko tutkimuksella muuttaa maailmaa?

Työpajassa herätellään keskustelua tutkimuksesta aktivismina eli yhtenä osallisena oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta edistävissä kamppailuissa. Taisteleva tutkimus -kirjan (Into, 2014) toinen kirjoittaja Sanna Ryynänen (Itä-Suomen yliopisto) käy alustuksessaan läpi esimerkkejä tutkija-aktivisteista ja siitä, miten tutkijat ja aktivistit ovat lyöttäytyneet yhteen rakentamaan parempaa maailmaa. Keskustelussa pohditaan yhdessä taistelevan tutkijan toimintatapoja, mahdollisuuksia ja haasteita yhteiskunnallisen muutoksen edistäjänä. Keskustelun lomassa kuullaan omakohtaisia kokemuksia taistelevasta tutkijuudesta.


Taisteleva kasvatus Latinalaisessa Amerikassa – kohti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa

Sunnuntai 27.4 klo 13 – 14.30, luokka 12

Työpajassa esitellään kolmen esimerkin kautta Latinalaisen Amerikan pedagogisia menetelmiä omaehtoisen toimijuuden, solidaarisuuden ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan vahvistamiseksi. Tilaisuudessa keskustellaan erilaisten pedagogisten menetelmien mahdollisuuksista taistella eriarvoisuutta ja valtahierarkioita vastaan, niin Latinalaisessa Amerikassa kuin Suomessakin.


Millaista lähidemokratiaa tarvitsemme? Suuri lähidemokratiakeskustelu

Sunnuntai 27.4.2014 klo 13 – 14.30, auditorio

Millaisia kokemuksia syntyi Helsingin lähidemokratiapiloteista? Entä mitä yhdistykset ajattelevat lähidemokratiasta ja miten niiden pitäisi jatkossa kehittää toimintaansa? Auttaako sosiaalinen media ja jäsendemokratian lisääminen, ja mikä rooli on asuinalueiden erilaisella sosiaalisella rakenteella? Onko lähidemokratia vain edustuksellisen demokratian mukava lisä, vai syntyykö nykyisten kokeilujen pohjalta tulevaisuuden kansanvalta?


Kuva: Suomen Sosiaalifoorumi 2014,

Commons-päivä 2014 | Commons Day 2014

commonsCommons-päivä 2014

(English version below)

Tule tekemään yhteistä! ja solidaarisuustalouden verkosto kutsuvat kommonereita kautta yhteismaan keskustelemaan toiminnasta commonsien edistämiseksi!

Commons Day 2014 on päivän mittainen tapahtuma, joka järjestetään sunnuntaina 26.1.2014 klo 11-18 Helsingissä Sosiaalisella Hubilla.*

Päivä koostuu työpajoista, joissa suunnitellaan toimintaa commonseihin ja solidaarisuustalouteen liittyen. Päivän aikana järjestetään työpajat ainakin kehittämisestä, solidaarisuustalouden kartoituksesta ja yhteisestä seminaariprosessista.

Jos haluat ehdottaa päivälle työryhmää, niin käy merkitsemässä ehdotuksesi muistioon, joka toimii päivän suunnittelualustana. Ohjeet muistiossa:

Aihealueen voit ymmärtää omista lähtökohdistasi käsin. Työryhmiltä odotetaan kuitenkin käytännönläheisyyttä. Ne ovat kutsuja lähteä mukaan johonkin yhteiseen projektiin.

Ensimmäinen Suomen Commons Day järjestettiin syksyllä 2012 Commons.fin julkistamisen yhteydessä. Tarkoituksena on vakiinnuttaa päivä toistuvaksi toimintamuodoksi.

Älä tee sitä itse! Tee se yhdessä!

* Sosiaalisen Hubin löydät osoitteesta Katariinankatu 3, sisäänkäynti porttiholvista.

Yhteystiedot: (Ruby) (Jukka)

Commons Day 2014

A common way to act together! and the Solidarity economy network are inviting all commoners to discuss and work together on the the practices of the commons!

Commons Day 2014 will be a one day event, which is organised on Sunday 26.1.2014, from 11h-18h at the Social Hub in Helsinki.*

The day will consist of workshops related to the building of the commons and solidarity economy. During the day there will be workshops at least about the developement, solidarity economy mapping and co-seminar process.

If you want to propose a workshop, please add your suggestion onto the pad which serves as a planning sheet for the day:

Everyone is free to interpret the day’s thematics from their own perspective, whilst the idea for the working groups is to have a practical orientation. They are invitations to join certain common projects.

The first Commons Day in Finland was organised in the fall of 2012 in connection to the launch of The aim is to establish a recurring commons day focusing on practical common activity.

Don’t do it yourself! Do it with others!

* The address for the Social Hub’s is Katariinankatu 3, the entrance is from the inside of the porch.

More information: (Ruby) (Jukka)

Squat Morkku häädettiin – ja vallattiin

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_original”,”fid”:”1336″,”attributes”:{”alt”:”Morkku Tero Heinon kuvaamana”,”class”:”media-image”,”height”:”720″,”style”:”width: 250px; height: 288px; margin: 5px; float: right;”,”title”:”Morkku, kuva: Tero Heino”,”typeof”:”foaf:Image”,”width”:”626″}}]]Squat Morkku vallattiin lauantaina 14.12.2013. Tiistaina puolilta päivin talo häädettiin. Keskiviikkona se taas vallattiin. Valtaajat haluavat tyhjillään seisotetusta tamperelaisesta kulttuuritalosta yhteisen tilan.
Morkku on rautatieläisten vanha seuratalo, joka on sittemmin palvellut myös teatterina. Viime vuodet talo on ollut tyhjillään, sillä se on purku-uhan alla.
Talo on osa ainutlaatuista, vielä toistaiseksi jäljellä olevaa rautatiemiljöötä, jonka läpi haluttaisiin vetää tie. Kaupungin tavoitteena on muuttaa koko mantu uudeksi liikekeskustaksi ja tiheän kaupunkirakentamisen alueeksi. Talon omistavaa Senaatti-kiinteistöjä ei kulttuuritalon ylläpito ole tuntunut kiinnostavan tähänkään saakka, vaan se on päästänyt talon rapistumaan.
Jo aiemmin Tampereella on kampanjoitu samaisella tontilla sijaitsevan vanhan tavara-aseman puolesta. Pro tavara-asema -liike keräsi tavara-aseman säilyttämiseksi 8588 nimeä. Yksi kaupungin ideoimista ratkaisumalleista on, että tavara-asema siirrettäisiin Morkun paikalle ja suojeltaisiin siinä. 
Valtaajat haluaisivat suojella sekä tavara-aseman että Morkun. Rakennukset soveltuisivat hyvin esimerkiksi uudeksi kulttuurikeskukseksi.
Squat Morkusta valtaajat haluavat tehdä yhteistilan, jonka käytöstä voisivat päättää talon käyttäjät itse. Valtaajien mukaan ihmisillä on aivan liian vähän vapaata kokoontumistilaa kaupungissa. Tilaan on järjesteillä lautapeli-iltaa, sarjakuvakerhoa ja keikkaa.
Lauantaina talon ovet on tarkoitus pitää auki koko päivän ja huipennukseksi on kaavailtu tanssiaisia. Lapsetkin ovat tervetulleita! Valtaajat haluavat osoittaa kunnioitusta vanhaa taloa kohtaan.
Ajatus yhteistilasta, jossa voisi oleilla aikuisten ja lasten kesken kiinnostaa varmasti monia. Monilla kaupunkilaisilla on hyviä muistoja Morkun kultaisilta ajoilta.
Senaatti-kiinteistöt on ilmoittanut, ettei se neuvottele valtaajien kanssa. Poliisit ovat jo kertaalleen tyhjentäneet talon ja valtaajista on jälleen tehty uusi rikosilmoitus. Jatkoa odotetaan.
Kaupungin busineksen nälkä ja mielikuvitukseton kaavoituspolitiikka ovat jyräämässä kulttuurihistorialliset arvot ja aloitteet uudenlaisten yhteistilojen puolesta. Laki suojelee yksityistä, ei yhteistä. julkaisee valtaajien manifestin, olkaa hyvät!

Valtaajien manifesti:

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_large”,”fid”:”1326″,”attributes”:{”alt”:”taidetta morkussa”,”class”:”media-image”,”height”:”360″,”style”:”width: 251px; height: 188px; margin: 5px; float: right;”,”title”:”Morkun taidetta, kuva: Jukka Peltokoski”,”typeof”:”foaf:Image”,”width”:”480″}}]]Otimme upean, vanhan puutalon haltuun herättääksemme sen jälleen eloon kulttuuritilana, ja toivotamme sinutkin tervetulleeksi taidenäyttelyyn, sekä keskustelemaan paikan tulevaisuudesta. Tervetuloa!
Seuraintalo Morkku on lojunut tyhjillään vuodesta 2009, mutta alkaen lauantaista 14.12.2013 klo 11, ovet ovat taas auki ihmisille. Tervetuloa mukaan!
Tervetuloa neljä vuotta tyhjillään lojuneeseen Seuraintalo Morkkuun! Squat Morkun löydät Tampereen rautatieaseman kupeesta osoitteesta Vellamonkatu 2b. 
Avasimme ovet taidenäyttelylle tavoitteena kerätä ihmisiä näkemään pitkään käyttämätön ja purku-uhan alla oleva tila uudessa valossa, herätä sen potentiaaliin upeana kulttuuritilana (jona se on vuosikymmeniä palvellut) ja keskustella joukolla paikan tulevaisuudesta.
Haluamme kunnioittaa hienoa rakennusta pitämällä siitä huolta itse tapahtumassa, toleroimalla vain "siistiä" käytöstä ja ottamalla ripustuksessa ja muussa toiminnassa huomioon ettei mitään vaurioita tilaan haluta aiheuttaa. Parhaiten tilasta huolehtiminen onnistuu sitä käyttämällä, ja neljän vuoden heitteillejättö onkin jo aiheuttanut vahinkoa rakennukselle (tarkempaa infoa löytyy mm kuntokatselmuksesta vuodelta 2012).
Morkku on upea, yli satavuotta vanha puurakennus, joka aikoinaan rakennettiin talkoovoimin vastaamaan rautatietyöläisten tarpeisiin. Sittemmin talo on toiminut erilaisten kulttuuritoimijoiden kotikenttänä; kirjastosta tanssijaistilana, teatteri-, musiikki- ja voimisteluryhmien harjoitus- tai esiintymispaikkana, ja monessa muussa muodossa ihmisten kohtaamisympäristönä.
Keskusta-alueilla on yhä vähemmän tilaa sosiaaliselle ajanvietolle, joka ei ole riippuvaista kuluttamisesta ja hierarkioista. Tarvitsemme tilan, jossa sen käyttäjät päättävät mihin sitä käytetään. Tätä valinnanvaraa tuntuu olevan yhä vähemmän, ja vaikka monet viihtyvät kahviloissa ja kuntosaleilla, toiset haluaisivat keittää kahvin itse ja jumpata oman mielen mukaan ilman kalliita kausimaksuja, kuitenkin voiden samalla tavata ystäviä ja muita harrastajia.
[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_large”,”fid”:”1331″,”attributes”:{”alt”:”taidetta morkussa”,”class”:”media-image”,”height”:”360″,”style”:”width: 251px; height: 188px; margin: 5px; float: right;”,”title”:”Talon taulu, kuva: Jukka Peltokoski”,”typeof”:”foaf:Image”,”width”:”480″}}]]Talouskasvu näyttää piiskaansa Morkun suunnitellussa kohtalossa: talo saatetaan purkaa Tavara-aseman tieltä, joka puolestaan siirretään suoran tien tieltä.Isot rahat jyräävät kulttuurihistorian, ihmisten tarpeiden ja omaehtoisen kulttuuritoiminnan yli.
Samat syyt, joiden takia monet haluavat säilyttää Tavara-aseman, pätevät myös Morkun kohdalla. Tämän projektin taustalla ei ole kuitenkaan sama ryhmä kuin Tavara-asemaa puolustava taho. Oleellista projektissamme olisi antaa sijaa ei-kulutuskeskeisen tilan puolesta puhujille. 
Emme koe aiheuttavamme vahinkoa millekään/kellekään tulemalla pitämään Morkkua hyvänämme. Rakennus, joka muutenkin on purku-uhan alla, ansaitsisi viimeisenä hengenvetonaan rakkautta ja huolenpitoa. Parasta olisi tietenkin, jos voisimme osoittaa olevamme valmiita samaan kuin sata vuotta sitten edeltäjämme: talkoovoimin kunnostamaan Morkun virallisten vähimmäisstandardien tasolle pitempiaikaista käyttöä varten. Solidaarisuutta on, jos sille annetaan sijaa!
Tämä tapahtuma toimikoon sysäyksenä keskustelulle em aiheista, kannustakoon ihmisiä toimimaan arvojensa mukaan pelkän voivottelun sijaan, ja antakoon sijaa kaikille kiinnostuneille osallistujille. Toivottavasti ovet saavat pysyä auki edes keskustelun aloituksen ajan, ja niin kauan kuin ne auki pysyvät, ovat kaikki tervetulleita. Herätkäämme näkemään potentiaali kaiken kaupungin keskellä ja muistakaamme mikä meidät tekee onnellisiksi!


Katso Pertti Salon hieno kuvagalleria Morkun miljööstä ja valtauksesta Tampereen muurarien sivuilta:
Verkkolehti Vasen kaista uutisoi ahkerasti Morkun tilanteesta:
Samat sanat anarkistikollektiivi Takusta:
Kuvat: Tero Heino (talo), Jukka Peltokoski (sisältä)

FYI: Trading Without Money

[[{”type”:”media”,”view_mode”:”media_large”,”fid”:”1171″,”attributes”:{”alt”:”Rinnakkaisvaluutta”,”class”:”media-image”,”height”:”310″,”style”:”width: 250px; height: 196px; margin: 5px; float: right;”,”typeof”:”foaf:Image”,”width”:”396″}}]]What: Trading Without Money – an open discussion on complementary currencies

When: Wednesday 6th November 2013 at 6.30 pm

Where: Uusi Ylioppilastalo (Mannerheimintie 5 A, Helsinki)

The World Politics Discussion Group from the University of Helsinki invites you to attend a discussion on complementary currencies and Community Exchange Systems. We will be hosting a guest from the Helsinki Time Bank (Stadin Aikapankki), Ruby van der Wekken and a Master’s student from the University of Helsinki, Marianthi Antonaki, who is doing her research on complementary currency schemes in Greece.

We will talk about the implications of non-monetary and non-commercial trade on shifting community dynamics and the modes of production. We will explore what role do community-based economies play at times of economic crisis, and how have they provided an opportunity for social and economic inclusion to individuals who have fallen outside of formal markets?

This discussion is a good opportunity to expand our knowledge on the topic and exchange ideas and insights with those who are directly involved in these networks. We will also explore the possibility of starting up a university branch for students to exchange services without money.

Below are some suggested background readings. You will also find some useful information on the Helsinki Time Bank website and the Community Exchange Systems website

Blanc, Jérôme and Fare Marie, “Understanding the Role of Governments and Administrations in the Implementation of Community and Complementary Currencies”, Annals of Public and Cooperative Economics, Volume 84, Issue 1, pages 63–81, March 2013,

Seyfang, Gill, “Tackling social exclusion with community currencies: learning from LETS to Time Banks”, International Journal of Community Currency Research, Volume 6, 2002,

Community Currency Guide,


Contact: Teivo Teivainen,